Uuden ponin koeajo

Ääk postaustahti luisuu käsistä...Elämääni kuuluu tällä hetkellä vaan niin paljon (koiran kanssa treenit ja kisat, ratsastus sekä kaverit). Myös koeviikko on startannut käyntiin, että koitan nyt tässä saada jotain aikaiseksi viikonlopun hengähdystauon aikana.

Sain kokea yllätyksen, kun eräänä lauantaina saapuivat pari uutta ponia ja yksi hevonen. Heti tiistaina olikin minun vuoro kokeilla toista ponia, Santtua. Santtu on kimo ja itse siitä tulee vähän mieleen Herbella minikoossa. Toinen poni, nimeltään Cosmo ei kumminkaan jäänyt tallille pysyvästi, vaikka ehti muutamia tunteja käydä. Siihen en päässyt sitten tarkemmin tutustumaan, mutta Santun kanssa lähdin sitten maneesiin. Kuulin, että poni oli tosi reipas ja hieno. Jännityksellä kumminkin odotin miten meidän tunti sujuisi.

Jo alkukaarrossa poni olisi halunnut lähteä heti kävelemään, joten sai olla tarkkana. Kun jalustimet tuli säädettyä, lähdettiin kävelemään. Poni vaikutti alkukäynneissä juurikin melko reippaalta ja innokkaalta ja katseli kaikkea uteliaana. Kuvissa muutes poskestani löytyy sellainen valkoinen sydän (koulun liikuntapäivän jäljiltä), mutta älkää välittäkö siitä :D

Kuvista kiitoksia Iirikselle! 

Aloitettiin tunti taas alkuverkkaamalla poneja takajalkojen väistätyksen uralta pois avulla. Pitkillä sivuilla siis käynnissä aloitettiin sitä tekemään. Santtu on tosiaan vasta 6- vuotias ja siten myös melko kokematon vielä. Välillä se pysähteli ja viskoi päätään protestiksi, mutta kun poni tajusi idean, saatiin tosi kivojakin pätkiä aikaan. Silti haastetta riitti, sillä Santtu luisui sisälle ja muutenkin oli melko epätasainen.

Kun siirryttiin ensin raviin, yllätyin ponin jotenkin lennokkaista askeleista. Eteenpäinpyrkivä Santtu oli herkkä, mutta sitä sai silti ratsastaa ihan napakasti. Jo alussa sain kuulla, että Santtua piti kääntää kulmissa, sillä se ei ihan tajunnut vielä kulmien tarkoitusta. Tuntui, että enemmänkin minä jouduin opettamaan ponia kuin että se olisi opettanut minua. Santtu kumminkin tarjosi myös haasteita. Se oli kova mutkittelemaan ja välillä vähän tukeutui seiniin. Vaikka poni kulkikin meilkein automaattisesti oikeinpäin, oli se silti epätasainen ja heitteli välillä päätään.

Ravissa verkkailtiin sitten ympyröiden avulla. Huomasin, että Santtu ei ollut mikään helpoin käännettävä. Poni punki ulospäin ja ulko-ohja oli todella tärkeässä asemassa sen ponin kanssa. Pikkuhiljaa pääsin paremmin sisään poniin, aluksi sen lennokas ravi oli tuntunut niin vieraalta. Tehtiin voltit molempiin päätyihin harjoitusravissa. Ponin ravissa oli ihan istumista, sillä ei ollut yhtä tasaiset askeleet kuin esimerkiksi Hugolla. Santtu oli koko ratsastuksen ajan todella hieno ja melko automaatti, mutta silti jotenkin kokematon kakara.

Kun otettiin laukkaa, huomasin nostoissa olevan ongelmia. Poni teki sen pienen kiitoravipätkän kautta ja kun laukka nousi, se oli vauhdikasta ja isoa. Hetkessä oltiin viiletetty edessäolevan peppuun kiinni ja poni joutui rikkomaan raville. Vaihdon paikkaa ja sama toistui. Tilaa tuon isoaskeleisen ponin kanssa ei vain tuntunut olevan. Kääntelin pääty-ympyrille, mutta siinä huomasin seuraavan ongelman. Santtu lähti suorastaan porsasmaisesti ryöstämään ympyrältä ulospäin ja vaikka kuinka pidin ulko-ohjaa, poni vain poikitti. Todella vaikea tapaus laukkaympyrällä!

Laukan jälkeen hetki kesti rauhoittaa innostunut nuori poni, jonka jälkeen sitten jatkettiin ravaillen. En kauheasti muista tunnin päätehtäviä, mutta ehkä itselleni koko tunti menikin vain tutustuessa uuteen poniin. Jotenkin loppujen lopuksi Santtu jätti vähän ärtyneen fiiliksen. Se oli jotenkin niin ärsyttävän kakaramainen, vaikka monet ihailivat kuinka hienosti poni kulki peräänannossa, löytyi siitä kumminkin niin paljon sählääjän piirteitä, ettei Santtu noussut minun lempparikseni. Noh, ehkä se muuttuu tasapainoisemmaksi ajan kanssa.

tässä punkemista