Iloisia jälleennäkemisiä

Viimein, hieman jopa enteillen tuli minulle taas jaettua tuttu nelijalkainen, poni joka oli ehkä hieman kakaran kokoinen verrattuna suuriin hevosiin, mutta joka on sitäkin rakkaampi. Niin, Dexter oli taas täällä tai noh, ei se minnekkään ollut kadonnut. Enemmänkin minä olin taas sen luona. Mutta Dexterin ratsastukselle siis oli aika ja sitä odotin enemmän kuin innolla. Ponin varustettuani lähdin sitten maneesiin iloisena ja selkään heilahdettiin sellaisella vauhdilla että hyvä ettei lennetty toiselle puolelle..

Niin, voisin sanoa että tunti oli kyllä aivan mielettömän onnistunut. Dexter tuntui superhyvältä ja jollain tapaa myös helpolta ratsastaa. Se vain oli siinä lyhyine kauloineen, aivan ulottuvillani. Niin kuin Akulla, oli myös tällä ponilla todella helppo istua ympärille ellei jopa helpompi. Itse tunnin tehtävistä en ala kauhean yksityiskohtaisesti kertomaan, mutta minulle riitti se fiilis, minkä ponin kanssa sain aikaan. Tuntui, että pystyisimme kokeilemaan mitä vain.

Alkutunnin kuvat (c) Liina

Etuosakäännöksissä riittikin haastetta, mutta muuten yhteistyö pelitti Dexterin kanssa hyvin. Poni oli täysillä mukana ja itse minulla oli myös käry, mitä tehdä siellä selässä. Joskus näinkin, onnistumisista tulee osata nauttia täysin siemauksin! Dexter on kyllä pienenä ponina aivan erilainen ja lyhyissä askelissa saa olla reippaasti mukana. Yllättävän hyvin kuitenkin löysin tauon jälkeen poniin tuntuman ja päästiin tunnin aikana tekemään monia asioita. Laukassa varsinkin tuli taas paljon nopeammin saatua hyvä moodi päälle ja kaikin puolin Dexterin jälleenratsastus sujui hyvin.

Myös toinen jälleennäkeminen oli tietysti Cinnamonin kanssa. Tämän ponin hoidinkin palattuani pikaisesti taas tuttuun tapaan tiistaina. Myöskään hoitoponin ratsastukselta ei tullut vältyttyä ja pääsinkin heti seuraavalla tunnilla tutun kimoponitamman selkään. Tästähän ponista ei lopu myöskään haasteet ja poni pisti ratsastajan heti alusta lähtien töihin. Oli hauska huomata, miten erilaisia nämäkin kaksi ponia olivat. Siinä missä Dexter oli taipuvaisempi ja rennompi, löytyi Cinnamonilta taas eteenpäinpyrkivyyttä ja liikelaajuutta ihan eri tavalla.

Oikeastaan yksi yhteinen tekijä näiden ratsastusten välillä oli, että molemmilla kerroilla jostain syystä laukka onnistui melkeenpä parhaiten. Sain hevosista laukassa nyt paljon enemmän irti, mitä ennen. Myös Cinnamon pyöristyi tosi kivasti ympyrällä, ja selkeästi sillä kerralla näytti parhaat puolensa nopeimmassa askellajissa. Molemmilla poneilla tosin onkin todella kiva laukka, jossa on hyvä lähteä työskentelemään. Nämä kaksi ponia ovat molemmat omalta osaltaan minulle merkkaavia, Cinnamon ehkä hoitopuolella ja Dexter ratsastuspuolella. Molemmat antavat todella paljon ja täydentävät toisiaan ollessaan niin erilaisia.

Niin, mitä muuta sitten oikeastaan sanomaan, kuin että olin iloinen ratsasteluista pitkästä aikaa näillä poneilla. Vaikka olin jäänyt kaipaamaan Chaccoa, odotin jo innolla tulevia treenejä Dexterin kanssa ja kuvaushetkiä esimerkiksi Cinnamonia hoitaessa. Talliarki, se lähti omalta osaltani taas rullaamaan normaalisti. Ja paljon ehtikin lyhyessä ajassa tapahtua, kun sain kuulla koulukisojen lähestyvän uhkaavaa vauhtia. Hyvästä fiiliksestä Dexterin kanssa päätinkin ilmoittautua kisoihin pikimmiten ja aloittaa loppuvuoden reippaasti.

Ponin laukannostoennakoinnit :D