lauantai 28. tammikuuta 2017

Hienoja poneja ja laukka-avoja

Koulukisat olivat ohi ja parit tiistaitunnit edessäpäin. Ajattelin kertoa nyt oikeastaan näistä kahdesta onnistuneesta tunnista samassa postauksessa. Menin nimittäin hyvin mukavilla ratsuilla, joiden molempien kanssa pääsi kokeilemaan haastavampiakin juttuja. Heti koulukisojen jälkeen minulle jaettiin vielä uudestaan Dexter, jonka kanssa menin ihan mielelläni takaisin treenailemaan tunnille. Meitä oli myös aika vähän, joten ehdittiin hyvin keskittyä erilaisiin tehtäviin kerrallaan kunnolla. Ensimmäisenä kuitenkin ravailtiin alkuraveja vähän rennommin jonka jälkeen sitten alettiin työskentelemään ponien kanssa. Aloitettiin melko pian takaosan väistättämisellä pois uralta aina pitkillä sivuilla. Näissä ei ollut ongelmaa, kunhan poni ei vain turhaan jäänyt liikaa jummaamaan paikoilleen.

Takaosaa väistätettiin siis käynnissä jonkin aikaa, jonka jälkeen siirryttiin raviin. Ravissa jatkettiin molemmilla pitkillä sivuilla avolla, jossa sain ponin yllättävän nopeasti liikkeeseen mukaan. Ainoa asia, mikä itselle tuotti vaikeuksia, oli rentouden säilyttäminen. Jäin helposti pitämään ponia liikaa, jolloin tempo muuttui turhan hitaaksi. Poni myöskään ei säilyttänyt rentouttaan. Teimme avoja molempiin suuntiin ja huomasinkin niiden sujuvan vasempaan kierrokseen paljon helpommin kuin oikeaan.

Kuvat ovat hieman pimeitä, kun tunnit sijoittuvat joulukuun puoleenväliin


Meidän tuntiin kuului myös tietysti paljon laukkaa, jossa työstettiin poneja niin keskiympyrällä kuin suoraa uraa pitkin. Dexter on tullut superpaljon paremmaksi laukassa ja niin myös tällä kertaa löysin siihen paljon nopeammin oikeat nappulat, kuin esimerkiksi vuosi sitten. Jotain kehitystä on siis tuon ponin kanssa tapahtunut, vaikka koulukisoissa jännittyminen on vielä työstön alla. Niin, laukan lisäksi otettiin myös parit etuosakäännökset, joissa sai olla tarkkana. Pari käännöstä tulivat hätäisen nopeasti, mutta pikkuhiljaa ne sujuivat jo vähän rauhallisemmin. Eipä siinä sitten, todella onnistunut tunti tuon pikkuponin kanssa kyllä taas oli ja pääsi ihan kunnolla kyllä ratsastamisen makuun.

Toinen onnistunut tunti olikin heti seuraavana tiistaina, kun ratsuksi ponnahti Fireboy. Tätä olinkin jo hieman odottanut, sillä tiesin sen jossain vaiheessa tulevan listaan. Oikeastaan fiilikseni olivat ristiriitaiset. Ihan tuollaista ponia en ollutkaan ratsastellut Saksassa ja pieni epäilys olikin pärjäisinkö reippaan ponin selässä pitkän tauon jälkeen. Toisaalta olin myös innoissani, että pääsisin taas kokeilemaan millaiseksi poni oli tässä melkein puolen vuoden jälkeen muuttunut. Fireboyta siis lähdin varustelemaan miettiväisenä ja pian oltiinkin jo selässä.




Aloitettiin taas käyntityöskentelyllä, niin kuin meillä on parina kertana jo ollut tapana. Käynnissä tehtiin ensin muutamat voltit pitkän sivun keskelle jonka jälkeen siirryttiinkin pian raviin. Raviin siirtymiseen olin varautunut jännityksellä, Fireboyhan reagoi todella herkästi istuntaan ja lähtee joskus viipottamaan alta pois. Nyt kuitenkin huomasin jo ensiaskelista, miten poni olikaan muuttunut. Se oli hyvällä tavalla turtuneempi avuille ja selkeästi paremmin ratsastettavissa. Toisin sanoen poni ei vetänyt kilareita, jos ratsastaja istui piirun verran huonommassa asennossa eikä räjähtänyt pohjeavuista. Siispä sitä oli helpompi myös lähteä työstämään. Ravissa myös kantavana teemana avotaivutukset jatkuivat, eli tehtiin toiselle pitkälle sivulle avoa ja toiselle voltti, joka oli rajattu puomeilla.

Fireboy oikeasti tuntui superkivalta ratsastaa ja sain vaikutettua siihen melko hyvin. Myös laukassa poni pysyi kivan rauhallisena ja kun teimme voltista nostoja, ei poni kuumunut niin paljoa vaan nosti laukat pienestä avusta ja rauhassa. Toki laukka-ravi siirtymisessä oli paljon hommaa, poni lähti mielellään viipottamaan turhan reippaasti laukan jälkeen, mutta se tuli kiinni tosi kivasti. Pian jatkoimmekin laukassa vähän pidempään ja päästiin myös treenaamaan laukka-avoja. Fireboyhan osaa, mutta ratsastaja sai varsinkin aluksi hakea oikeaa asentoa. Loppujen lopuksi sieltä kuitenkin tuli myös muutamia pätkiä avoa ja tunne oli tosi hyvä. Niin tunti menikin nopeasti ja jätti todella hyvän fiiliksen. Pitkästä aikaa tuntui, että voisin aivan hyvin mennä Fireboylla enemmänkin, siitä on tullut oikein suosittu kouluratsu ja syystäkin. Poni todella on nykyään paljon kivempi.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti