Kesäleirin tiistai ja keskiviikko

Tiistaina ohjelmassa oli aamulla heti aluksi estetunti, jonka jälkeen sitten iltapäivällä maasto. Vaikka edellisenä päivänä oli satanutkin, kenttä ehti kuivua tarpeeksi, jotta pääsimme ulos ratsastamaan koko päivän ajan, mahtavaa! Nyt viimein pääsisi sitten hyvään valoon hyppäämään kentälle ja päätin myös kokeilla tilaamaani seuran pikeepaitaa. Näytti muutes älyttömän kivalta kuvissa ja muutenkin saatiin niin onnistuneita kuvia että huhhuh. Estetunti siis oli heti aamusta ja ylös noustuamme sain tietää ratsuni. Listasta löytyi Dandy ja olin innoissani kokeilemassa sitä esteillä. Viime vuonna tosiaan osallistuin Dandylla leirikisoihin, joten poni oli kyllä tuttu.

Aamun tunti aloitettiin ensin alkuverkalla ja edellisellä tunnilla ollut Dandy olikin jo valmiiksi kivasti lämmennyt. Laukattiin hetken aikaa kevyessä istunnassa, ja pari kertaa Dandy pääsi hieman karkaamaan ohjastuntumalta. Piti siis muistaa tehdä reippaan ponin kanssa niitä puolipidätteitäkin samalla. Alkuverkassa oltiin kahdella pääty-ympyrällä vielä ja tehtiin siirtymisiä. Nostettiin käynnistä laukka ja laukassa raviin siirtymistä piti todella muistaa valmistella. Lyhensimme laukkaa aina ennen siirtymisiä ja niistä tuli ihan hyviä.

Kun olimme hyvän aikaa verkanneet ihan sileällä, aloitimme hyppäämisen. Ensin tultiin linjan kakkoseste ristikkona. Pidin huolen, että tulisimme reippaassa temmossa, ja ehkä vähän liiankin kärkkäästi olin ajamassa eteen. Minun olisi pitänyt odottaa rauhassa, ja tajusinkin sen sitten tunnin edetessä. Ristikko nostettiin pikkupystyksi ja tultiin vielä kertaalleen. Käytiin radan osat läpi yksitellen ja seuraavaksi otettiin linjan ensimmäinen este mukaan ja tultiin siis kahden esteen linja vuorotellen. Ensimmäisellä kerralla en katsonut yhtään paikkaa ja poni joutui lähtemään melko kaukaa. Ilmassa se vielä tuumi, jos olisi ottanut yhden pikkuaskeleen ja hypystä tuli vähän hassu.

Miten onnistuinkin tulemaan liian reippaassa temmossa ihan rätit silmällä sisään. Moitin itseäni ja päätin ratsastaa tarkemmin. Uudestaan tullessani maltoin odottaa ja sitten ei ollutkaan enää mitään ongelmaa ja saatiin se viisi laukkaakin hyvin väliin. Seuraavaksi tutustuttiin vesimattoon, joka ei ainakaan Dandyn mielestä ollut mitenkään erikoinen. Meillä oli myös radalla portti, joka sujui myös ihan hyvin. Kun esteet oli käyty läpi, aloitettiin rata. Rata sujui tosi kivasti sen jälkeen, kun maltoin odottaa ja katsoa paikan rauhassa. Hypättiin Dandyn kanssa viimeisenä 60-70cm korkeudella. Viimeisenä esteenä oli vesimatto ja sähläsin jotain, sen seurauksena jalustin oli irronnut ja en ehtinyt saada sitä jalkaan ennen estettä. Noh, otin sitten uuden lähestymisen ja yli mentiin.

linkki videoon

Tiistain toinen ratsastus oli maasto ja me lähdimme ekaan maastoon. Minulle oli ensin laitettu ratsuksi Huima, mutta se vaihtuikin sittenkin Dandyyn. Dandy on nimittäin melko säpsy poni, joka pelkää maneesissa yhtä kulmaa. Siitä tietenkin ihmiset saivat ennakkoluuloja, millainen poni olisi maastossa? Niinpä minulle se sitten annettiin ja aluksi olin hieman epävarma miten se sujuisi. Ennakkoluulot kumminkin olivat aivan tyhmiä, koska Dandy oli todella fiksusti ja lähti vain kerran vähän reippaammin laukkaamaan. Olihan minulla mukana myös sivuohjat, en ollutkaan ennen ratsastanut niillä.

Keskiviikko- aamu valkeni ja itse ainakin odotin innolla kunnon koulutuntia. Keskiviikkona nimittäin sai päättää, menisikö aamulla maastoon vai koulutunnille. Koulutuuppaajana jäin tietenkin maneesiin tuuppaamaan kivalla uudella tuttavuudella, kun sade ropisi kattoon. Se kumminkin lakkasi juuri sopivasti maastoryhmälle, mutta olin tyytyväinen että otin koulutunnin. Pääsin nimittäin kokeilemaan nuorta ponitammaa, Fiiaa. Fiia ei ollutkaan käynyt vielä tunneilla kauheasti ja oli tosi kiva tutustua tuohon poniin. Se nimittäin oli superkouluhevonen! Fiian kanssa tuntui, että meillä sujui alusta alkaen melko hyvin. Mutta ei poni mikään helppo ollut ja siksi juuri siitä tykkäsinkin.

maneesilaatu versus kenttälaatu...:D

Fiia oli todella reipas, mutta sillä meni silti pidätteet läpi. Ponia pystyi kivasti työstämään ja voin kyllä sanoa, että Fiia oli ehdottomasti lempparini. Meidän kemiat kyllä kohtasivat ja se nousi kaikista hevosista yhdeksi lempparikseni! Fiia oli aika-ajoittain melko epätasainen kädelle ja saattoi heittää päätään ylös. Saatiin kumminkin hyviä pätkiä paljon. Harjoituksena tulimme keskihalkaisijalle, pyrimme ratsastamaan mahdollisimman suoraan, niin että poni kulkisi pohkeiden välissä. Varsinkin käynnissä saattoivat ponit alkaa seilaamaan, joten piti olla tarkkana.

Keskihalkaisijalle tultiin myös lopulta laukassa ja käännös levisi hieman innokkaan Fiian kanssa. Saatiin kumminkin ihan hyvä lävistäjä lopulta tehtyä. Kun olimme tulleet lävistäjiä, lähdettiin I kirjaimessa tekemään ensin vain toiselle puolelle voltti. Voltilla tärkeää oli pitää poni hyvässä temmossa ja saada se taipumaan päästämättä kumminkaan ponia valumaan ulospäin. Voltti sujui hyvin, mutta hienosäädöimme paljon. Tehtiin myös harjoitusta kahdeksikkona, että puomien välissä suoristimme ja lähdimme toiseen suuntaan voltille.

Fiia tuntui jotenkin kauhean yksärimäiseltä, todella hieno poni. Se oli herkkä pohkeelle, mutta ei kumminkaan kaahottanut liikaa, vaan ravin tahtia pystyi hyvin säätelemään. Lopputunnista otettiin vielä laukkaa pääty-ympyrällä ja siinä työstettiin. Fiia oli tosi kiva ja pehmeä laukassa. Mahtava poni! Sitten oli vielä iltapäivän estetunti jäljellä, johon sain Kantrin! Olin toivonut hevosta varta vasten, koska se on tosi hyvä hyppääjä, mutta tarjoaa todellakin haastetta. Kantria ei toivonut kauhean moni muu leirin aikana, ehkä hevosen laiska olemus karkotti halukkaat :D.

Estetunti meni kaikenkaikkiaan ihan kivasti. Olimme siis taas maneesissa, joten kuvien laatu ei päätä huimaa. Harmi, että sattui sateinen viikko. Meillä oli kumminkin keskiviikkona harjoituksena kaareva linja, jota tultiin perusteellisesti ensin puomeina kaikissa askellajeissa, jonka jälkeen ristikkoina ja sitten rataa muutettiin. Kantrin kanssa itseasiassa sujui tällä kertaa tosi hyvin. Uudet siniset kannuksetkin pääsivät kokeiluun ja kaarevalla ei ilmennyt ongelmia. Laskettiin myös aika paljon laukkoja esteiden väliin.

Opeteltiin seuraavaksi pieni radanpätkä, johon kuului okseria ja linjaa. Linjalla suurilaukkaisen Kantrin kanssa tavoitteena oli saada viisi laukkaa ja kun oma vuoroni tuli, lähdettiin sitä tavoittelemaan. Rata sujui kaikinpuolin kivasti ja viimeinen linja saatiin viidellä laukalla, vaikka jouduinkin lopussa laittamaan hevosen hyppyyn vähän kauempaa. Olisi pitänyt ratsastaa enemmän eteen, mutta oli hyvä, että ratkaisin tilanteen niin, että saimme ne viisi laukkaa. Keskiviikon viimeinen tunti sitten läheni loppuaan ja ravattiin loppuravit. Kantri oli hyvä hypätä ja tuntui, että se oli minulle ihan hyvä esteheppa tällä leirillä.

linkki videoon

Mitä tykkäsitte, kun oli kaksi päivää samassa postauksessa? Oliko liian pitkä?