Aamulla oli tosiaan koulutunti ja sain vähän eri hepan kuin olin toivonut. Olin toivonut Huimaa, jolla en olekaan vielä ikinä mennyt. Sainkin kumminkin Maucca- nimisen suokin. Viime vuonna Maucca oli juuri koulutuksensa loppuvaiheessa ja tuli leirillemmekin satunnaisesti tunneille. En ollutkaan tänä vuonna sitten mennyt vielä sillä, mutta nyt sain sen. Haimme Maucan laitsalta ja sitten harjailun jälkeen varustettiin ratsu tunnille, joka pidettiinkin kentällä, jonne viimein pääsi!
Tuntui, että tuo hevonen olisi jo liiankin haastava minulle, niin "luistan hommista"- moodiin se oli kerennyt karata tämän vuoden aikana. Takaosan väistättäminen kumminkin auttoi ja Maucca kuunteli paremmin jo sisäpohjetta. Tehtiin tunnilla vielä avotaivutusta, joka sujui tosi kivasti. Välillä piti olla tarkkana, ettei poikitettu liikaa. Otimme pääty-ympyröillä ilman jalustimia laukat ja Maucca kuulemma on siinä todella vahvana jyräämässä. Se todella painoi kädelle mutta sain kumminkin laukan ihan hyvään hallintaan. Mutta kyllä se lihaksista otti koville. Maucca oli selkeästi parempi oikeaan kierrokseen laukassa ja pehmeämpi myös edestä.
linkki videoon
Sellainen Maucca oli, tosiaan opettajakin sanoi yhdessä vaiheessa näin: "Se on vähän juniori se Maucca, että se ei ole yhtä kokenut kuin nämä toiset. Sitä pitää vähän kouluttaa samalla." Siinä olikin sitten leirin vika koulutunti ja sitten vain kohti leirikisoja! Leirikisat pidettiin maneesissa kumminkin, kentälläkään meillä ei ollut koko tilaa käytössä koska se oli vielä paikoitellen huonona. Olin toisella "tunnilla" joten nähtiin ensin muiden kisasuorituksia ja rakennettiin rataa samalla kun he kävelivät ja aloittelivat verkkaa. Radalla oli yhteensä 6 estettä ja se oli vähänkuin peilikuva. Molemmilla pitkillä sivuilla oli suhteutettu linja ja lävistäjien suuntaisesti oli kaksi estettä kummallakin lävistäjällä. Radalla oli kaksi okseria ja loput normipystyjä.
Osallistuin 70cm korkeudella, joka oli viimeisenä. Emme olleet leirin aikana kauheasti hypänneet korkeampaa, joten se oli sitten ihan hyvä korkeus vielä. Kisaratsuna toimi Kantri, jolla ei mennyt kukaan muu kuin minä. Kun oma verkka alkoi, tein viime tunnilta tuttua laukka - pysähdys - laukka tehtävää. Muuten keskityin ravailemaan reippaasti, ainakin Kantri oli jo verrytellyt lainaratsuna edellisellä tunnilla. Piakkoin lähdimme hyppäämään verkkaesteitä, joista aloitettiin ristikolla ja sen jälkeen se nostettiin pystyksi. Verkkahypyt sujuivat kaikenkaikkiaan todella sujuvasti eikä ollut kauheasti korjattavaa. Vauhtia piti tietenkin aina hakea vähän lisää, mutta lähestyttiin esteitä ihan hyvässä temmossa.
Olin lähtövuorossa kolmantena ja laukkasin ennen vuoroani yli kierroksen ensin maneesin ympäri, jotta saisin Kantrin hereille. Kun laukka pyöri ja pilli soi, aloitettiin rata. Lähestyessäni ykköstä huomasin, että Kantri punki todella paljon sisäänpäin ja tuli sen takia todella vinosti estettä kohti. En ehtinyt suoristaa ja yllätyksenä tulikin siitä kielto. Kantri ei ollut kieltänyt minulla vielä kertaakaan mutta harmillisesti sitten ekalle esteelle. Lähdettiin melko suoraan ympyrän kautta uuteen lähestymiseen ja siinä tultiin ihan suoraan sisään. Siinä kumminkin minun olisi pitänyt olla tarkkaavaisempi, nimittäin Kantri kyllä pääsi tokan kerran possuilemaan ja kieltämään, vaikka askelkin olisi sopinut. Siitä pari huomautusta raipalla ja hetken seisoskelun jälkeen kolmanteen yritykseen. Nyt mentiin yli ja loppurata sujui niin mahtavasti! Ensimmäisen esteen ylitettyäni minuun iski päättäväisyys: "Nyt näytetään kaikille, että kyllä meillä sujuu kun vain tuon kiellon jälkeen päästiin liikenteeseen." Loppurata tuntuikin tosi hyvältä ja maalissa oltiin.
linkki videoon
Noniin, sitten leirikisojen analysointi. Tulimme viimeiseksi saaden siis keltaisen ruusukkeen (leirikisoissa palkitaan kaikki tietenkin). Mutta vaikka tämä on pitkästä aikaa huonompi sijoitus, en poistunut paikalta itku kurkussa. Ensimmäinen kielto oli minun vikani ja toisessa hevonen kekkasi, ettei enää sille tarvitsekkaan mennä kun ratsastaja ei ole tarpeeksi tiukkana menossa. Sitäpaitsi nyt tulee kasa positiivisia asioita: keltainen ruusuke sopi tosi hienosti Kantrille, sain ekaa kertaa ikinä videolle kun hevonen kieltää minulla :D ja loppurata oli niin mieletön, hypytkin oli mageita ja laukat vaihtuivat! Yhtä kokemusta rikkaampi ja onneksi mulla on tsemppaavat kaverit siinä mukana heti kisojen jälkeen. Näin saatiin leiri päätökseen ja sitten kotia kohti. Leirivideon muokkailen kun kerkeän ja laitan tännekkin näytille. Sitten vain odotellen ensi kesän leiriä ;).
"ihan tyhmää, mä oisin voittanut koko pippalot ellei toi hyypiö ois ollu mun seläs.." |
Leiripostaukset oli tosi kivoja! Törmäsin tähän jossain googlessa ja tuo Melkkilä kiinnitti huomion kun itse ratsastelen siellä :)
VastaaPoista