Kaarevia, hyviä hyppyjä

Tiistaina oli sitten ensimmäinen tuntini esteryhmässä ja tulinkin tallille innoissani tutustumaan tuntilaisiin ja kuulemaan ratsuni. Iloiseksi yllätykseksi hyppäsinkin Toffilla, vaikka alkuun minulle oli Schimmiä lupailtu. Itselleni kuitenkin Toffin ratsastus näiden ferrareiden jälkeen oli ihan positiivinen vaihtoehto. Toffi nimittäin on hitaampi, mutta sen saa kuitenkin hyvin liikkeelle. Minua oli pyydetty tuomaan sille viikolle kannukset mukaan ja nyt ne tulivatkin myös käyttöön. Toffista olin etukäteen jo kuullut, että se hyppää todella hyvin. Odotin siis tuntia positiivisin mielin, vieläpä kun meitä oli vain kolme ratsastajaa.

(c) Emily :)

Esteiden kanto kesti pitkään. Rakensimme maneesiin suuren ratakokonaisuuden, johon kuului esimerkiksi muurinpalikat sekä sininen lankkueste. Tallin esteiden joukosta löytyi mitä hienompia erikoisesteitä, esimerkiksi majakkatolpat. Meillä oli myös numerot käytössä, jotta rata olisi helpompi muistaa. Toffin varustettuani olikin aika lähteä maneesille ja laittaa jalustimiin kieputukset. Muutenkin olen täällä Saksassa joutunut paljon enemmän kieputtamaan jalustimia, kun olen mennyt niin suurilla hevosilla. Mutta eipä siinä mitään, Toffilla varsinkin hyppäsin mieluusti. 

Kun selässä oltiin, lähdettiin sitten verkkailemaan piakkoin. Opettaja halusi, että laitoin hevosta reilusti eteenpäin. Voin kyllä myöntää, että minun heikkoutenani on jäädä välillä liikaa ratsastamaan taakse. Vaikka tempo tuntui ison hevosen kanssa hyvältä selkään, ei se kuitenkaan ravannut maasta käsin riittävästi. Niinpä alkuherättelyn jälkeen ravasi Toffi jo hyvin ja pääsin ottamaan laukkaa mukaan. Laukassa hevonen tuntui tosi kivalta ratsastaa ja tuntui, että pääsin viime viikon Lascanan jälkeen Toffin kanssa paljon paremmin kontaktiin. 

Aivan ensimmäiseksi tultiin kukin vuorollamme toiseen päätyyn pääty-ympyrälle, jossa tultiin jokaisella kierroksella pienen kavaletin yli. Hevonen pääsi yllättämään minut ensimmäisellä kerralla, kun se karkasi ulkoavuilta ohi. Sen jälkeen tajusinkin pitää paremmin hevosen ohjan ja pohkeen välissä ja Toffi hyppäsi pikkukavaletin yli ihan kunnolla. Pääty-ympyrähypyt otettiin molempiin suuntiin, mitkä menivät lopulta ihan hyvin. Tämän jälkeen siirryttiin hyppäämään aluksi yksittäisiä esteitä ristikkona. 

Toffi hyppäsi hyvin. Meillä taisi tulla yksi kielto yhdelle ristikolle, kun en tarpeeksi ollut selässä päättäväisenä menossa. Pian tultiin pysty- okseri linja, johon mahtui meillä ekalla kerralla neljä laukka-askelta. Toffi ponnisti kivan korkealle ja hyppäsi muutenkin vauhdilla ja ilmavasti. Toisella kerralla oli tarkoitus mahduttaa viisi laukka-askelta, mutta hevosen isolla ja eteenpäinpyrkivällä laukalla tultiin uudestaan neljään. Opettaja sanoi, että väli oli niin meille ihan ok. Siispä siirryttiin muihin esteisiin. Erään vihreän porttiesteen kohdalla tunsin, kuinka Toffi kiemurteli lähestymisessä mutta reagoin ajoissa ja hevonen hyppäsi hyvin yli. 

Esteitä hypätessä tunsin, kuinka kivan pyöreästi hevonen hypäsi. Yksi hyppy lähti todella kaukaa mutta Toffi hyppäsi energisesti ja hyvin yli. Sainkin kuulla, että se oli melko nuori ja tarvitsee tukea ratsastajalta. Esteiden jälkeen pitikin minun paljon kiittää hevosta ja näyttää että se oli tehnyt oikein. Toffista minulle tuli mieleen Dexter, joka myös nuorena ponina teki todella paljon "pupuhyppyjä" ja poni myös kieltelee jos ei ratsastaja ole sitä tarpeeksi tukemassa. 

Punainen muurieste osottautui meille aika jännäksi ja ekalla kerralla mentiin aika vauhdilla ohi ja sain pysäyttää seinään nopeasti. Tokalla kerralla osasin varautua ja yli mentiin ilmavaralla. Jännää oli myös opettajan vinkit, jotka tunnistin nopeaksi saksalaiselle ratsastustyylille ominaiseksi. Pystyssä istuminen ja kädet hyvin alhaalla. Käsien alhaallapitämisestä opettaja saikin minulle moneen kertaan muistuttaa. Kun olimme hypänneet jo paljon alle hyppyjä siinä 70-80cm tuntumassa, oli jokaisen aika ottaa pidempi rata.

kielto muurilla

Rataan kuului oikeastaan kaikki esteet kertaalleen, mitä maneesiin oli rakennettu. Olin toisena vuorossa ja pian nostinkin jo laukan ja lähdin matkaan. Ensimmäinen este oli vähän pienempi ja siitä lähtikin sitten rata hyvin käyntiin. Linjalle tuli tosi hyvältä tuntuvat pyöreät hypyt ja oikeastaan radan kaikki hypyt sujuivat todella hyvin. Ehkä eniten minulle oli vaikeaa istua hevosen laukassa kunnolla pystyssä. Viimeiselle muurille varmistelin kunnolla ja yli päästiin. Taputukset hevoselle ja kuulemaan kommentit. Opettajan mukaan muuten rata oli oikein hyvä, mutta esteiden jälkeen minun tulisi antaa Toffille ikään kuin enemmän tilaa ja ratsastaa se alas pyöreämmälle kaulalle. 

Tulinkin vielä kaksi estettä ja ne menivät ongelmitta. Tunnin jälkeen fiilis oli oikein hyvä, siitä oli hyvä aloittaa hyppelöt uudessa esteryhmässä ja ehdottomasti menisin mielelläni Toffilla vielä uudestaan. Hevosen kanssa olin tuntenut pystyväni vaikuttamaan siihen ihan hyvin. Sain myös kuulla harmiksi, että estetunti hyppää vain joka toinen viikko, siispä estehyppelöt tulisivat jatkumaan vähän myöhemmin. Tähän tuntiin sain kuitenkin olla enemmän kuin tyytyväinen, edellisen tunnin luoma epävarmuus omasta tekemisestä oli nyt taas poissa.

Voikun ois ollu ihana kuva..