Päivän liikunnat w/Merimakkara

Viime viikon tiistaina yllätyin huomatessani meneväni Zandrolla, eli merimakkaralla. Tuo poni ei olekaan tullut meidän tunneillemme pitkään aikaan, mutta se kuulemma oli ollut ihan mahdoton viikon aikana. Sen takia poni sitten laitettiin meidän tunnillemme ja nakki napsahti minulle! Tiesin, että tunti tulisi olemaan välillä sitä tahtojen taistelua. Pitkä raippa, päättäväistä asennetta ja menoksi. Hyppäsin ponin selkään sitten ja se tuntui kyllä niin erilaiselta taas vaihteeksi, vähän sellaiselta mammuttimaiselta :D. Päivän liikunta tuli ainakin suoritettua, kun tulin juuri koulun liikunnasta ja sitten ratsastamaan tuollaisella laiskamadolla, joka yrittää pysähtyä joka välissä.

Tunnilla lähdettiin käynnissä aina pätkittäin lyhentämään askelta ja "kokoamaan" ponia, joka meidän tapauksessa oli ei- niin- hienoa. Zandrolla muutes on uskomattoman laamamainen asento, kun se kulkee kaula hyvin pitkänä. Jaksoin välillä ottaa ohjat kunnolla käteen ja vaatia hiukan kuuliaisuutta ponilta, joka laahusti menemään. Kun siirryttiin raviin, jatkettiin samaa harjoitusta, jossa pitkillä sivuilla lyhennettiin.

Se liikkuu! Kuvat (c) Amalia

Tunnin tehtävistä minulla ei ole mitään muistikuvaa, kun keskityin vain siihen, että poni liikkuisi. Ravissa tuli niitä ärsyttäviä äkkipysähdyksiä, jotka ovat tyypillisiä merimakkaralle. Tuntuu, ettei pysähdyksille ole syytä, se vain yhtäkkiä päättää lopettaa toimintansa. Vähän kuin moottori lakkaisi vain yhtäkkiä toimimasta. Silloin Zandro myös kovettaa kylkensä eikä se liikahdakkaan. Meillä kävi näitä tilanteita ravissa muutamia kertoja, jolloin todella suutuin ponille. Todella ärsyttävää, kun ei pohkeet eikä raippa tehoa, siitä sitten pistettiin ponipohkeet ja raippa viuhumaan oikein olan takaa. Zandro varmaan mietti, mikä raivopäinen ratsastaja siellä heiluu kuin mielipuoli :D.

Kun ravi oli reipasta ja eteenpäin liikuttiin, pystyin jopa oikeasti keskittymään siihen lyhentämiseen. Koitin saada laamaa edes vähän lyhyemmälle kaulalle, eikä niin että se löntystää tylsistyneenä eteenpäin. Lyhentäminen onnistui ihan hyvin ravissa. Pientä protestointia kumminkin syntyi sitten, kun oli aika laukata...

"Enn mene!"

"turhaan yrität, tässähän ihan tylsistyy..."

ponipohkeet käyttöön, vähän hurjistunut ratsastaja :D

Tosiaan laukka nostettiin ja siinä sitten ei ollut mikään kaunein tyyli. Laukka kumminkin nousi ja poni rymisti eteenpäin kuin veturi. Välillä ei ollut tilaa laukata Zandron kovan vauhdin ryminälaukkaa ja kokeilin kääntää pääty-ympyrälle. Mutta eihän merimakkara tietenkään voi niin pientä ympyrää tehdä, vaan uusi protestointi syntyi. Saatiin loppujen lopuksi kumminkin pari kertaa toteutettua pääty-ympyrä, kun vain päättäväisenä puskin sitä eteenpäin ympyrän läpi. Opettaja sanoikin, että "Tee Zandron kanssa, miten itse arvioit että voi tehdä", koska ponihan ei ole joillain tunneilla laukannutkaan... Välillä laukka putosi nopeatempoiseen raviin, kun Zandro sekosi askelissaan ja lösähti raviin. Seinät päästelivät komeita kuminaääniä ponin potkaistessa niitä pariin otteeseen.

sehän ihan ryhdistäytyy :D

Lopputunnista tehtiin avotaivutuksia, jotka ovat ne Zandron pravuuri. Jostain syystä se osaa avot todella hyvin ja ne eivät tuottaneet ongelmia. Lopputunnista alkoi poni myös pikkuisen antaa edestä periksi, ja yksi avopätkä mentiin aika kivasti! Mutta huhhuh, kun oli kuuma ja ratsastaja kuluttanut kaloreita ihan hyvin. Pitäisi olla joku kalorimittari kun ratsastaa merimakkaralla... Mutta sellainen tunti ja ratsu vähän vaihtui lennosta ferrarista lahnaan. On se vaikea poni, mutta parhaani yritin.

avolle lähdössä, harmi kun ei siitä saatu kuvia

Ohjat lörpsähtivät vähän...