Selän korjaamista ja parit lennokkaat askeleenpidennykset

Tiistaina oli jo toinen kerta, kun menin Fireboylla. Tunteet olivat todella ristiriitaisia, jotenkin ponilla ei olisi niin kiva mennä, kun siinä saa koko ajan olla niin skarppina. Mutta toisaalta Fireboy voi opettaa todella paljon ja on todella hieno ja osaava poni. Ponille oli hankittu kokonaan uusi turpahihna, joka on hannoverilainen turpahihna. Se on vaikutukseltaan hieman vahvempi kuin englantilainen, eikä osunut Fireboyn turvassa olevaan haavaan. Tiistaina oli todella lämmin päivä, joten lähdin uhkarohkeasti pitkähihaisella paidalla kevättä kohti. Ja kyllä vaan, tunnilla nähtiin niin toppia kuin t- paitaakin sitten loppujen lopuksi, koska ratsastajilla tuli kuuma.

Ensimmäinen lause opettajan suusta oli "Ottakaa jalustimet kaulalle". Epäröin ensin, että viitsinkö Fireboyn kanssa laittaa niitä, mutta sitten ajattelin että miksi ei? Mitä minä suotta pelkään ja pääsisin myös ehkä istunnallakin olemaan syvemmin ponin liikkeissä. Kun aloin kumminkin nostamaan jalustimia, pelästyi Firre ja lähti nopeaksi pätkäksi raviin. Päätettiin, että pidän ne jalustimet jalassa. Tämähän tietysti harmitti, että kun olisi hyvä ja työskentelemisen täytteinen tunti, meninkin juuri sellaisella ponilla jonka kanssa ei sitten niitä jalustimia otettukkaan ylös. Aloitimme kumminkin sitten tunnin avotaivutuksilla molemmille pitkille sivuille. Avot menivät yllättävän hyvin, mutta välillä Fireboy jäi vähän vääntämään alaspäin vinosti ja kaula oli ihan vinkuralla.

kuvista taas kiitos Danielalle :) 

Opettaja löysi avosta korjattavaa. Katse eteenpäin, kanna kädet, pidä ulko-ohjan tuntuma. Kun kuvista katsoo, huomaakin niitä korjattavia asioita. Pitkähihaisen paidan kanssa tuli muutenkin hyvin esiin istuntavirheitä. Teimme ravissa kulmissa aina käyntisiirtymiset, joka piti tulla vatsasta. Ensin olivat siirtymiset liikaa kädellä ja töksähtäviä, mutta ne paranivat koko ajan. Pian kumminkin opettaja pyysi minut keskelle ja korjattiin selkäni oikeaan asentoon. Välillä meinaan vetää hartiat liian taakse, jolloin alaselkään pääsee syntymään notko. Se onkin vaikea istuntavirhe, joka pitäisi vain yrittää muistaa. Varsinkin siirtymisissä saatoin tehdä sen liikaa hartioiden kautta, jolloin itse olin todella jäykän näköinen. Tuo huomaamaton notko ärsyttää itseäni ja nyt taistellaan että saadaan se kitkettyä pois!

Käyntisiirtymiset olivat välillä vaikeita, koska kun pääsimme hyvään rytmiin ravissa, ei olisi jaksanut rikkoa sitä moodia käyntisiirtymisellä. Toisaalta pakan pitäisi pysyä myös siinä kasassa, eikä niin että lötsähdämme vain raskaasti käyntiin. Istuimme tunnin aikana hyvin paljon harjoitusravissa ja nyt itsekin uskalsin siellä olla enemmän kuin viime tunnilla. Fireboy tuntui ravissa oikein mukavalta ja ehkä hitusen ylimääräistä energiaa löytyi. Tehtiin seuraavaksi ravissa voltit kulmiin ja niissä oikea lähtöpiste ja voltin loppu piti ratsastaa tarkasti.

hyhhyh, tuossa se ruma notko näkyy

suoristus :D

Teimme ennen pitkää sivua voltin, jonka jälkeen lähdettiin askeleenpidennykseen. Fireboy tuntui voltilla painavan kauheasti kädelle ja purevan kuolaimeen. Siinä oli käsilihakset ihan töissä kun poni tuntui puulta edestä. Jäin hetkeksi aikaa pyörimään voltille ja hain taas hieman rauhallisempaa tahtia. Kun poni tuntui sopivalta lähdettiin askeleenpidennykselle. Ja olihan se aika siistin tuntuista. Vain vähän piti kättä hellittää eteen ja ponihan lisäsi! Harmi että askeleenpidennyksiä ei tultu lävistäjällä, siitä olisi saanut parit mahtavat otokset. Pitkän sivun lopussa piti ottaa hieman kovemmin kiinni ja Fireboy nosti päätään. Sain kumminkin ravin rauhoittumaan, vaikka aluksi ajattelin että mitäköhän siitä sitten tulisi.

Tultiin askeleenpidennyksiä myös toiseen suuntaan, jossa kerran tuli millin liian vahva apu ja poni laukkasi pitkän sivun. Muuten askeleenpidennykset sujuivat hyvin eikä laukkarikkoja nähty. Fireboy tuntui todella kivalta ravissa, mutta kun siirryttiin suurelle keskiympyrälle ja otettiin se laukka, ongelmia syntyi. Poni ei ollut ympyrällä tarpeeksi minun avuillani ja kun laukannostot otettiin, en saanut sen jälkeen enää pidätteitä kunnolla läpi. Fireboy painoi menemään melko reippaasti eikä kuunnellut pidätteitäni. Ei se mitenkään hallitsematonta vauhtia mennyt, mutta reippaampaa mitä itse olisin halunnut. Kokeilin istua rennosti, mutta silloin taisin sitten antaa kädellä jolloin Fireboy meni taas reippaammin.

siellä se puree kiinni kuolaimeen ja kuski yrittää käyttää habaa :D

askeleenpidennykseltä tulossa, järkyttynyt ilme

Laukassa menimme pääty-ympyrällä ja haimme vähän sitä keskilaukkaa. Noh, Fireboyn kanssa ei tarvinnut kyllä reippautta lisätä yhtään enempää, mutta kun piti lyhentää laukkaa, oli siinä ongelmia. Kun poni ei kuunnellut pidätteitä ja viis veisasi niistä, en saanut askeleitakaan lyhenemään. Firre kyllä laukkasi ihan rennosti, mutta välillä tuli niitä jännittyneitä hetkiä ja tuntui että olisin kuin Mikki Hiiri merihädässä siellä selässä. Jatkoimme laukassa uraa pitkin ja tein suuria pääty-ympyröitä aina välillä. Tulimme laukassa suunnanmuutoksen ja laukanvaihdon tötterön kohdalla. Se muutes sujui aika kivasti, minun tarvitsi vain valmistella ja ajatella laukanvaihtoa hiukan jalalla kun siuh, poni olikin jo toisessa laukassa. Laukkasimme hyvin pitkään ja energinen poni oli kyllä välillä vähän hallitsematon ja jouduin tekemään pääty-ympyröitä toisensa perään. Lopulta sitten siirryimme raviin.

Lopputunnista sitten ravailimme emmekä mitään ihmeempää enää tehneetkään. Olin suoraan sanottuna jo ihan puhki, joten en jaksanut enää keskittyä kauheasti loppuun. Fireboy oli tuntunut kauhean raskaalta ja vahvalta ratsastaa, jolloin itse oli kädet joutuneet koville. Muuten ihan kiva, mutta huhhuh kun oli tehotunti. Tälläisiä vain lisää, niin kyllä kunto kohenee! Menen vielä ensi viikollakin kyseisellä ponilla kolmannen kerran, katsotaan jos saisin silloin laukkaan vähän enemmän sitä tolkkua, nyt kun Tulipoika olisi vain ollut koko ajan menossa eteen. Mutta kyllä se opettaa omalla tavallaan ja ihan kiva poni kumminkin, kun vain löytää yhteisen sävelen sitten joskus :D