Kauden avaus Ahvenella

Moikka! Nyt päästään viimein ensimmäisen tunnin kimppuun. Elikkäs Tapiolan tunnit alkoivat ja ensimmäinen tuntini oli 4.8. Oli hauskaa päästä taas tapaamaan kesälaitumilta palattuja pirteitä hevosia. Ja ennen kaikkea tietenkin Cinnamonia! Tallille tullessani sain tietää, että kauden ekalle tunnille sain Fireboyn. En ollut todella muistanutkaan Fireboyta kuin vasta nyt. Sehän oli se poni, jota kovasti viime keväänä oli minulle tyrkytetty. Kesälomilta palailtua menin ihan mieluusti sillä. Hiukan tietenkin mietitytti millainen poni olisi kesäloman jäljiltä, kun Fireboy ei ollutkaan aiemmin vielä ollut Tapiolan kesälaitumilla.

Jo heti alkutunnista kuulin, että meillä olisi kunnolla istuntaan keskittyvä istuntatunti. Alkukäyntien jälkeen ei aloitettukaan suoraan ratsastamaan, vaan kuuntelimme ensin pienen "luennon" istunnasta. Kun lähdimme kävelemään, opettaja otti yksitellen jokaisen käsittelyyn. Minun kanssani koitettiin korjata juurikin sitä ristiselän notkoa, joka välillä tulee esille. Samalla venytettiin jalat ja sainkin havainnollistan kuvan jaloistani ennen ja jälkeen niiden laittamisen. Eli kuvassa oikealla on jalkojen oikea paikka, suorassa linjassa vartalon kanssa.

Kuvista kiitos Iiris :) 

Aluksi uusi asento tuntui todella oudolta mutta toisaalta se oli myös jollaintapaa joustavampi. Tunnetta on vaikea selittää, mutta tuntui että pystyin istumaan vähän rennompana siellä selässä. Piakkoin aloitettiin ravailemaan ja keskityttiin omaan istuntaan ennen kaikkea. Fireboylla vaikutti olevan melko paljon virtaa ja kääntelin sitä volteille. Poni oli aluksi melko jännittynyt ja innoissaan juoksi vähän alta pois. Kesti hetki totutella taas tuohon viilettäjään ja tulikin pohdittua, että Fireboyta pitää olla askeleen edellä, ettei se pääse kiihtymään huomaamatta.

Ravaillessa haettiin sitä omaa istuntaa ja itselläni ainakin meinasi välillä työntyä jalat liikaa eteen. Myös selkä piti pitää pyöreenä ja kun jossain vaiheessa opettaja pyysi minua hengittämään ulos ja pyöristämään selkää, Fireboy reagoi yllättävästi siirtymällä käyntiin! Se todella on niin istuntaherkkä, että kuuntelee ratsastajan istuntaa, jonka takia minun kanssani välillä vähän kiihdytellään jos siellä jotain on pielessä selässä.

Nyt huomasin, että sitä notkoa ei esiintynyt ja muistin pitää selän suorana. Istuttiin harjoitusravissa ja siinä piti muistaa hengittää. Pariin kertaan jännityin itse jolloin Fireboy lisäsi vauhtia. Emme tehneet mitään erityistä harjoitusta, enemmänkin juuri etsittiin sitä oman istunnan vaikutusta ja kokeiltiin miten ponit reagoivat eri asioihin. Kun oltiin ravailtu melko pitkään, otettiin laukkaa ihan suoraa uraa pitkin. Laukannostoa piti valmistella istunnan avulla.

Laukka nousi reippaasti ja Fireboy oli välillä vähän vahva. Päätin jäädä pääty-ympyrälle ihan rauhassa työstämään laukkaa ja pikkuhiljaa se olikin sellaisessa tahdissa, mitä itse halusin. Poni oli selvästi innoissaan kun pääsi laukkaamaan ja olikin aika-ajoin melko jännittyneenä duraselpupuna. Se kumminkin malttoi myös rentoutua ja tuntui hyvältä. Ennen raviinsiirtymistä sain myös oikeasti valmisteltua ja siirrettyä ponia lyhyempään laukkaan, jolloin ravisiirtymisestä tuli siistimpi ja sujuvampi.

Laukat otettiin molempiin suuntiin ja sen jälkeen ravailtiin ja päästeltiin höyryjä. Fireboy tuntui painavan varsinkin lopussa enemmän kädelle ja painui alas. Jotenkin olen nyt miettinyt minun ja ponin sellaista yhteyttä ja olen tullut siihen lopputulokseen, että me ei oikein sovita toisillemme. Fireboy menee kyllä ihan kivasti minulla, mutta sen selässä on jotenkin kauhean vierasta olla. Tuntuu, että tuo poni ei ole minua varten. Se opettaa tietenkin paljon ja olen siitä ihan iloinen. Meillä vaan ei synkkaa niin hyvin ja se ei ole "se" poni minulle jolla haluaisin esimerkiksi kisata tai muutenkaan valmentautua.

Lopussa menimme ulos loppukävelemään ja oli tosi mukava olla nätissä kesäsäässä. Fireboy oli tyytyväinen. Sellainen tunti siis se, sitten vain hikisen ponin pyyhkiminen sienellä tallissa ja kotia kohti.

tää kuva <3