Varma valinta

Hiihtolomaviikolla olin saanut päättää koulutunnille ratsuni ja pienen mietinnän jälkeen tulin siihen tulokseen, että haluaisin pitkästä aikaa kokeilla Vanilja- mammaa. En ollut mennyt ponilla hyvin pitkään aikaan koulua ja halusinkin nähdä, miten osaisin "vierasta" ponia ratsastaa. Niinpä pitkä tallipäivä jatkui omalla tunnillani, olinhan heilunut siellä yhdeksästä asti. Meidän tunnillamme oli paljon ratsukoita, kahdeksan nimittäin. Loppujen lopuksi ei ponimäärä haitannutkaan niin paljoa mitä alussa olin kuvitellut ja pääsin keskittymään ihan hyvin omaan tekemiseen. Vanilja oli varustaessa oikein puoliunessa, mutta kiukkuista vinkaisua kuului protestiksi selkäännousussa. Oli hauska olla taas vähän kipakamman tamman selässä.

kuvat (c) Daniela

Ohjat otettuamme aloitettiin melko pian sitten alkuravailemaan rennosti kevennellen. Vanilja tuntui jotenkin todella vieraalta sieltä ohjien toisesta päästä. Jollain tapaa kapealta ja lyhytkaulaiselta. En yhtään muistanutkaan, miltä poni tuntuisi ratsastaa. Niinpä olin alkuverkassa vähän hukassa tamman kanssa. Vanilja pääsi ravailemaan melko mummovauhtia eteenpäin, kun en tajunnut pyytää sitä eteen tarpeeksi. Poni oli myös vähän kankea, mutta se oli ymmärrettävää juuri tallista tulleelta mummelilta.

Meillä oli heti alussa harjoituksena loivat kiemuraurat, joita tulimme molemmille pitkille sivuille. Kokonaisuudessaan meidän uramme näyttikin tiima-lasilta, jota pitkin ravailtiin. Loivilla kiemuraurilla oli tietysti tärkeää muistaa asetukset ja suoristus välissä. Opettaja kehotti alkutunnista Danielan olla ottamatta niin paljon kuvia, eihän Vanilja vielä ollut kunnolla vertynyt. Itseäni tämä luotto, että Vanilja piakkoin kulkisi oikeinpäin, hieman kauhistutti. Mitä jos poni ei koko tunnin aikana vertyisi enkä muutenkaan osaisi sitä ratsastaa? Pieni epätoivon pilkahdus ehti tulla alkuraveissa, kun Vanilja ei taipunut suuntaan eikä toiseen. Poni tuntui todella haastavalta ja itse olin ihan hukassa.

Jatkettiin kiemuraurilla liikkumista, mutta lyhyillä sivuilla tehtiin harjoitusravissa voltti. Voltilla oli tarkoitus saada ponit sisäpohkeen ympäri ja hieman muuttaa tempoa hidastaen ravin tahtia. Sitten taas laittaa loivilla kiemuraurilla eteen. Tämä olikin hyvä tehtävä, kun Vaniljakin alkoi liikkumaan sitten paremmin. Olihan poni alussa ollutkin vähän kankea, niin nyt ravi muuttui reippaammaksi. Piakkoin poni alkoikin tuntumaan jo pehmeämmältä sieltä edestä, avainsana olikin saada tamma ensin liikkumaan reippaasti eteen. Vanilja kyllä tuntui sitten tosi kivalta ja vastaanottavaiselta.

Seuraavaksi siirrettiin voltin paikkaa loivan kiemurauran sisälle, elikkäs tehtiin voltti uralle päin S ja R kirjainten kohdalla. Kun poni alkoi tuntumaan hyvältä, "unohtui" pariin otteeseen voltille meno. Voltilla Vanilja nimittäin jännittyi eikä säilyttänyt rentoa menoa tasaisesti läpi tehtävän. Pariin otteeseen kuitenkin myös voltit onnistuivat ihan hyvin, vähän Vanilja pääsi ehkä kaatumaan loppuvoltilla ja punkemaan sisäänpäin. Siinä saikin olla todella tarkkana.

Kun loivista kiemuraurista olimme saaneet tarpeeksemme, siirryttiin kahdelle pääty-ympyrälle. Nyt olikin sitten vuorossa sellaista omaa työstöä ja rytmin hakemista ponien kanssa. Ihan hiki siinä tuli peput liimattuna satulassa ja vatsalihasten ollessa töissä. Itse olin ainakin kerrankin hiessä ratsastuksen jälkeen, hyvähyvä! Oli kiva keskittyä osaavan Vaniljan kanssa kouluratsastukseen ja samalla keskityin myös paremmin omaan ratsastukseeni. Vanilja nimittäin opetti tunnilla taas paljon. Pääty-ympyrällä ravailun jälkeen olikin sitten aika ottaa laukat.

Laukkasimme siis ympyrällä molempiin suuntiin ja alussa voin kyllä sanoa, että Vaniljan laukka oli aivan järkyttävää :D. Sillä tosiaan on vähän vanhemman ponin sellainen kulmikkaampi laukka. Aluksi en yhtään osannut siinä istua, mutta sain neuvoksi nojata hieman liioitellusti taaksepäin, jolloin pääsin mummolaukan rytmiin paremmin mukaan. Siitä sitten pikkuhiljaa pystyin myös ratsastamaan ponin laukkaa rullaavammaksi ja mikä kiva tamma sieltä kuoriutuikaan! En tiennytkään Vanskun olevan noin super laukassa.

Molempiin suuntiin laukattuamme jatkettiin vielä hetki pääty-ympyrällä ravissa. Laukkaamisen jälkeen Vaniljaltakin löytyi paremmin takajalat alta ja poni tuntui tosi kivalta. Onhan se vanhus vaan hieno kouluponi :D. Sitten olikin aika vain ravailla loppuravit ja siinä koitin säilyttää vielä rennon ponin ja rauhallisen tahdin. Siirtyessämme käyntiin työskenneltiin vielä siinä askellajissa hetki ja siihen olikin sitten hyvä lopettaa se tunti. Kaiken kaikkiaan oli todella onnistunut tunti Vaniljan kanssa ja sillä oli kiva päästä menemään pitkästä aikaa.