Minishettiksen selässä

Moikka, nyt on luvassa niin pientä videopostausta kuin aurinkoisia fiilistelykuvia eräästä vähän erikoisemmasta ratsastuksesta. Minä nimittäin menin käymään täällä Saksassa olevan luokkalaisen kotona ja pääsin ratsastamaan heidän pientä minishettistään. Tämä reissu tuli itseasiassa ideana, että Cassyn selkään voisi pitkästä aikaa mennä ratsastaja. Poni on niin pieni, että minäkin olin sille pituuteni puolesta iso, mutta kuitenkin tarpeeksi hoikka hyppäämään selkään. Cassylla tosiaan ratsastetaan keskimäärin neljä kertaa vuodessa, silloin kun sille löytyy joku sopivankokoinen ratsastaja. Poni ei siis ole tottunut kauheasti selässään olevaan ratsastajaan ja tämän sainkin huomata sitten siellä selässä.

Elikkäs, haettiin poni laitumelta ja varustettiin se pihalla kuntoon. Cassylle ei tullut satulaa ja päähän laitettiin suloisen pienet, pinkillä otsapannalla varustetut suitset. Niin oltiin valmiita matkaan ja tallusteltiin itseasiassa yhdelle aidatulle "laitumelle", eli matalaruohoiselle alueelle. Kentällä nimittäin hiekka olisi ollut sen verran raskasta tuollaiselle pikkuponille, että todettiin ruohikko paremmaksi vaihtoehdoksi. Niinpä sitten ponin selkään tuli kirjaimellisesti vain astuttua ja matkaan päästiin. Jalat ei onneksi aivan yltäneet maahan, mutta kyllä poni vain tuntui mahdottoman pieneltä, eikä ponilta melkein ollenkaan. Niin kevyt se myös edestä oli ja asteli superpieniä askelia eteenpäin.

Elikkäs, ratsastus ei oikeasti ollut vakavaa tuuppailua. Cassyn kanssa tuntui, ettei sen kanssa edes kunnolla ratsastettu. Käveltiin edestakaisin ottaen videopätkiä ja kuvia, ratsastajan nauraessa selässä miten kummalliselta tuntui. Ruohoalueella oli muutama matala puunrunko, joiden yli käveltiin pariin otteeseen. Poni ei kauheasti hyväksynyt ohjastuntumaa ja heiluttelikin paljon päätään sekä meni tomerasti omaan suuntaansa. Oli jotenkin hassua, miten pieni poni kipitti eteenpäin reipasta vauhtia ja volteista ei meinannut tulla aluksi mitään, kun niitä yritettiin.

Pikkuhiljaa alkoi sujumaan jo paremmin, vaikka ponia enemmänkin vain koitin ohjailla ja saada sitä kuuntelemaan pohkeita. Huomattiin, että kentällä oli pujotteluun sopivia muovikeppejä, joten lähdettiin niitä pujottelemaan. Tämä ei sujunut ihan ongelmitta, vaan käynnistysvaikeuksia oli ponin lähtiessä peruuttelemaan :D. Mutta lopulta päästiin pujottelu läpi Cassyn kävellessä reippaasti eteenpäin ja minun kääntäessä ponia pienin avuin. Hauskan pujottelun jälkeen kiiteltiin ponia, hengähdettiin vähän ja pääsin vielä vähän ravailemaan Cassyn kanssa.

Jäätiin ympyrälle, joka kylläkin muutti muotoaan ratsastelun aikana. Tässä ympyrällä sitten otettiin ravia ja huhhuh kuinka pikkuponin askeleet pompottikaan. Mutta hienosti kyllä Cassy ravasi molempiin suuntiin, kun päästiin samalle reitille. Ravailun jälkeen oli hyvä lopettaa siihen ja vietiin poni suoraan kavereidensa luokse takaisin laitumelle. Pitkän haukotuksen jälkeen jäikin Cassy tyytyväisenä mutustamaan heiniä. Sellainen reissu oli tällä kertaa, toivoisin ettei tulisi kauheasti huomautuksia, että olen liian pitkä tuolle ponille, sen nyt kyllä itsekin huomaa, mutta tämä kevyt ratsastushan tosiaan kesti ehkä yhteensä 20min. Alla vielä pientä videopostausta hellepäivästä :)

linkki videoon