Startin aika

13.3. sunnuntaina koitti sitten minun kolmas kasikympin tasolla ratsastetut kisat. Pohjustaakseni tilannetta olivat siis kenraaliharjoitukset menneet lauantaina huonosti ja nyt lähdettiinkin tarkoituksena muistaa lauantain mokat ja tietää miten niitä ratkaista. Sunnuntaina tulin tallille todella aikaisin, melkeinpä ketään muuta ei vielä ollut tallityöntekijän lisäksi paikalla. Niinpä sain kaikessa rauhassa valmistella Domin ottamista käytävälle ja sen harjausta, kerrankin ei-niin-kiireellä. Harjauksen jälkeen ehtikin hieman puunata saappaita veden ja saippuan kera. Aamuvalmistelut sujuivat kerrankin tosiaan rauhassa, jonka jälkeen lähdettiin jo radanrakennukseen maneesiin.

Tällä kertaa rataan oli mahdutettu vain viisi estettä, joita kuitenkin tultiin moneen kertaan radan aikana. Rata koostui yhdestä pitkän sivun suuntaisesta suorasta linjasta, yhdestä kaarevasta linjasta ja lävistäjänsuuntaisesta okserista. Rata oli 8 esteen pituinen ja uusinnassa oli 5 estettä. Kauaa ei ehditty kierrellä rataan tutustumassa kun jo viiletettiin varustamaan. Ehtipä Domin kaulaan tulla jo greenline- tahra, mutta sen häivytettyäni ehdin ihan hyvässä aikataulussa liikkeelle kohti maneesia.

Kuvat (c) Heidi

Verkassa taisin olla vähän unessa. Kävin kaikki askellajit läpi tehden siirtymisiä, mutten kauheasti keksinyt mitään ihmeellistä. Aika paljon se oli sellaista varmistamista, että poni kuunteli apuja ja että saataisiin mukava fiilis. Pari pitkää sivua taisin laukkailla enemmän eteen kevyessä istunnassa ja sitten ottaa taas kiinni. Pääty-ympyrät testasivat ponin kääntyvyyttä ja Domi ei pahemmin punkenut ulospäin, mikä oli hyvä asia. Ennen verkkahyppyjä sitten kävelin hetken pitkin ohjin.

Verkkahyppyjä lähdettiin tulemaan ensin pikkupystyllä johon tultiin kiva hyppy. Tämän jälkeen se nostettiin vielä normikorkeuteen ja tultiin uudestaan. Domi sujui ihan kivasti eteenpäin ja hypyt olivat hyviä. Käytiin läpi myös katsomoa kohti hypättävä este, jonka päällä tuli jo ajatella suunnanvaihtoa. Domi vaihtoi hienosti laukan esteen päällä, joten ei tarvinnut sitä jäädä säätämään. Meidän verkkahypyt olivat siihen mennessä sujuneet ihan hyvin, kunnes otettiin kielto okserille. Olin hieman yllättynyt, mutta pian huomasin, että olin tosiaan jättänyt Domin vähän yksin siinä lähestyessä ja laukka ei muutenkaan ollut terävimmillään.

Tulin uudestaan ja tuli vähän lähelle, mutta yli mentiin. Se jäi meidän verkkamme ainoaksi kielloksi, mutta lopussa halusin vielä tulla okserin yhden kerran onnistuneesti, kun siihen oli mahdollisuus. Ja nyt saatiinkin hyvä, reipas hyppy. Tämän jälkeen oli hyvä hetki huilata, tyhjentää mieli turhista ajatuksista ja kerrata rata vielä kerran uudestaan. Yllätyksenä tulikin, kun Domi pääsi aloittamaan karkelot. Niinpä keräsin ohjat ja lähdin ravailemaan. Sinänsä olin tyytyväinen, että se olisi sitten nopeasti ohi ja ponin ei tarvitsisi seistä ja hyytyä radalle.

Lähtövihellyksestä nostin sitten laukan ja aloitin radan. Lipun heilahtaessa alas poni otti vähän kipinää ja tuli ensimmäisen linjan aika reippaasti, viidellä laukka-askeleella! Välissä pitikin vähän äänellä koittaa rauhoitella ponia ja jäätiinkin ehkä kaarteeseen vähän paikoilleen. Kun lähestyimme okseria, huomasin että poni voisi hypätä joko kauempaa tai ottaa todella lähelle askeleen. Tunsin, kuinka Domi oli jo pysähtymässä esteen eteen ja ottamassa kieltoa, kun ehdin viimeisen pohkeen antaa. Poni hyppäsi melkeinpä paikaltaan ylöspäin ja yli selvittiin. Neloseste tuli hitusen lähelle, mutta ihan hyvin kuitenkin.

Nelosen jälkeen minulla löi kuitenkin hetken aikaa aivan tyhjää enkä muistanut ollenkaan minne seuraavaksi mennä. Niinpä videolla näkyvä kiskaisu onkin viime hetken käännös, ja mutkitellen päästiin vitosesteen yli. Okseri lähestyi, joten päätin varmistaa jalalla eteen, siihen tulikin sitten aika iso loikka. Viimeiselle linjalle oli aikaa maneesin kierron verran, joten nyt viimeistään sain tilanteen oikeasti rauhoitettua ja ponin kiinni. Alkurata oli nimittäin ollut vähän epätasaista kiitoa. Kun ohjaajallakin oli paljon rauhallisempi meno, tuli esteet aikanaan ja linja meni sujuvasti, tosin vieläkin viidellä askeleella.

Sitten oli uusinta, ravatessani vaihtamaan suuntaa oli todella sekavat ajatukset, perusrata oli tuntunut järkyttävältä ja vauhdikkaalta. Nyt taas sitten tulisi ratsastaa juurikin sitä aikaa ja siihen olisin voinut vielä asennoitua paremmin. Uusinta sinänsä oli ihan siisti, saatiin puhtaasti hypättyä kaikki esteet ja mentiin suhteellisen reippaasti. Neloselle tuli melko iso hyppy, jonka jälkeen oli vähän kiire kääntää suunnitellulle oikaisureitille, ehdin kuitenkin saada ponin kaartamaan oikeasta välistä ja vika este ylittyi puhtaasti. Jes, 0-0 radat ja ponille paljon taputuksia!

linkki videoon

Seuraavaksi sitten sainkin vain jännittää ja katsella muiden menoa. Loppujen lopuksi putosin kolmannelle sijalle kakkosesta, mutta eipä se todella haitannut, Domi oli ollut super! Olin niin tyytyväinen siihen, että päästiin puhtaasti – pelottavasta okserista huolimatta – kaikki esteet läpi. Ja muistin ratkaista eteen ja pitää yllä ainakin reippaan ratatemmon jos ei muuta :D. Saatiinpa ihana valkoinen ruusuke ja ratsastussormikkaat, jee! Siihen oli hyvä jättää sen kertaiset kisat ja miettiä tulevia vieläkin nopeampia uusintoja.