sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Villinä viivana

Voihan apua, tässä kirjoittaessani tätä postausta olen juuri tullut kotiin valmennuksesta. Ja nyt ajattelin kertoa jo kuukauden takaisesta aiemmasta valmennuksesta sitten. Ajatella, miten kuukausi on vain hujahtanut niin hurjan nopeasti. Tästäkin valmennuksesta alkaa olla haalistunut muistikuva, mutta kuvamateriaali auttaa kyllä suuresti vauhtiin pääsemistä. Ja tosiaan, tässä valmennuksessa menin yllätysyllätys Dexterillä, josta olikin muodostunut vakkarivalmennusratsu. Niinpä meidän kolmihenkinen poniseurue köpötteli keskipäivän aikoihin maneesille valmiina aloittamaan estehyppelöt.

Aluksi oli tietysti runsaasti aikaa ihan vain verkkailla poneja ja Dexter oli jotenkin sillä kertaa heti ohjat otettuani super hyvä. Verkatessa otettiin käynti-ravi siirtymisiä, joissa ihan vain haettiin poneista jo alun alkaen aktiivisuutta. Siirtymisten jälkeen tultiin kevyessä ravissa loivaa kiemurauraa molemmille pitkille sivuille ja näissä pääsikin kivasti asettelemaan myös poneja. Haettiin hyvää fiilistä ja ennenkaikkea hyvää, tahdikasta tempoa. Opettaja painoitti sitä, että käsi olisi hiljaa ja ulko-ohja pysyisi tasaisena tukena ponille. Huomasin tosiaan taas, että Dexter ei pystynyt tukeutumaan hyvin ohjaan, jos liikaa säädin siellä selässä. Poni vastasi välittömästi hakeutumalla alas, kun olin kädellä hiljaa.

kuvista kiitos Anulle


Alkuverkassa käytiin tietysti myös läpi se laukka. Rentous alkoi alun jälkeen säilymään myös laukassa hyvänä ja Dexter tuntui kaiken kaikkiaan todella vastaanottavaiselta ja pehmeältä. Kun poneilla oli aktiivinen laukka ja oltiin otettu ne molempiin suuntiin, oli aika hypätä verkkahyppyjen parissa. Eli jakauduttiin kahdelle pääty-ympyrälle kaksi ponia kerrallaan ja molemmat menivät omaa tahtia ympyrää, varoen kuitenkin tulemasta poikkisuuntaan olevaa ristikkoa samaa aikaa. Ympyrällä oli tarkoitus pysyä niin kauan, kunnes hypyt onnistuisivat hyvin ja sitten oli seuraavan vuoro.

Meidän kanssa ristikko sujui ihan hyvin, mutta varsinkin aluksi Dexter hyppäsi sille vähän kaukaa. Opettaja olisi myös halunnut, että laukka jatkuisi paremmin ympyrän suuntaisesti. Otettiin ympyrällä meno molempiin suuntiin ja jotenkin vasempaan kierrokseen sujui tällä kertaa paljon paremmin. Ehkä itse olen huomaamattani vähän toispuoleinen ja siksi ristikolla hyppääminen sujui sinne paremmin. Lopetettiinkin verkkaaminen siihen suuntaan ympyrää vähän nopeammin, kun poneilla se niin nopeasti sujui.



Tämän jälkeen tultiinkin seuraavaksi kaarevalla uralla oleva pysty, jota ennen mentiin sininen ristikko. Tällä linjalla huomasin itse jännittäväni meneekö porsas sen hurjan suuren pystyn yli. Niinpä varmistelinkin ristikon jälkeen aika paljon eteen ja poni hyppäsi lennokkaasti. Sain opettajalta kuitenkin palautetta, etten saisi liikaa puskea ponia esteelle. Alun paineistaminen nimittäin saikin Dexterin sitten loppujen lopuksi hyvinkin villin vauhdikkaaksi. Mutta siis linja sujui ihan hyvin ja tultiin toisella pitkällä sivulla oleva peilikuvana rakennettu kaareva linja myös. Tultiin lievästi sanottuna reipasta laukkaa sisään ja yli viiletettiin.

Sitten olikin aika ottaa pientä rataa pienillä korkeuksilla ja se alkoi haastavasti sijoitetusta pinkistä esteestä. Kun aloitin radan, oikein tunsin ponin kyttäävän estettä. Se oli jo epävarmana kieltämässä, kun sain viimeisellä hetkellä annettua sen ratkaisevan pohkeen ja poni kuunteli – hypäten paikaltaan pupuloikan. Tämän jälkeen meni hetki saada ratsastaja kartalle, jonka jälkeen Dexter viilettikin jo innoissaan seuraavalle esteelle. Loppurata sujuikin sitten hyvin ja reippaalla tahdilla.



kaunista :D
Lopussa taidettiin tulla vielä pinkki pysty ja sen jälkeinen este, jossa Dexter kyllä pääsi jo kiihdyttämään aikamoista vauhtia. Sain todella pitää vastaan esteen välissä ja pidätteet eivät menneet ihan läpi. Mutta pääasia, että ponilla oli hauskaa ja se imi esteille, eikä tehnyt pöhköjä porsastelujaan. Valmennuksesta jäi kokonaisuudessaan tosi hyvä mielikuva ja olin iloinen päästessäni mukaan Dexterin vauhdikkaisiin hyppyihin. Lisää kontrollia kyllä saisi olla, mutta hyvä että ponilla on menohaluja :D.

Sitten vain tyytyväiset loppuravit, joissa Dexter kyllä esitti aika lennokasta ravia. Hyppäämisen jälkeen se muutenkin tuntuu olevan aina parhaimillaan ja nyt saatiin onnistunut loppuhölkkä eteen-alas. On se pikkuponi vaan hauska tapaus, korvat tötteröllä, selvästi nauttien hyppäämisestä. Loppupalautteena tosiaan rauhallisuuden hakemista ja pientä, varovaista luottoa poniin. Kyllä se este sieltä tulee ;).




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti