Kesäkelit täältä tullaan

Tässä välissä pitää hihkaista "Hyvää äitienpäivää"- toivotukset, ennenkuin jatketaan estetuntipostauksen parissa. Elikkäs onnistuneen Dextertunnin jälkeen oli vuorossa lauantaiesteet samaisella ponilla. Tällä tunnilla ekaa kertaa tarkeni jo hypätä normi pitkähihaisessa, mistä tuli jotenkin tosi vapautunut fiilis. Dexterillä hyppääminen oli todella iloinen yllätys, ponin kanssa on melkein aina hauskaa hypätä (paitsi silloin kun tapellaan esteiden yli menosta porsastelun merkeissä...). Nyt kuitenkin oli vuorossa tunti, jolloin ponilta löytyi ihan oma imu ja innokkuus esteille, eikä sitä tarvinnut hirveästi patistella ja hinata esteiden yli.

Meidän esteet oli rakennettu niin, että molemmilla pitkillä sivuilla oli toisella sarja ja toisella viiden-kuuden laukan linja. Tietysti mukana oli myös normaali lävistäjän suuntaisesti oleva este. Meidän tehtävät siis olivat melko yksinkertaisia, mutta tärkeintä olikin löytää hyvä, tasainen rytmi linjan ja sarjan väliin, jotta ne tultaisiin sujuvasti. Varsinkin linjalle nimittäin oli meillä Dexterin kanssa aluksi vähän hakemista.

kuvista kiitos Amalialle!

Meidän alkuverkkailu koostui siirtymisistä ja puomien yli pomppimisesta ravissa. Dexter on varsinkin puomeilla hauska, kun poni oikein venyttää kaulaansa alaspäin katsoen että mitä siellä alla nyt oikein onkaan. Poni myös nosti varsinkin pari ekaa kertaa oikein liioitellusti jalkojaan pörheänä. Muuten ravipuomeilla oli ihan hyvä vähän jumpata ennen hyppäämistä. Dexterkin sai jutun juonesta kiinni ja alkoi innostua, kun päästiin hyppäämisen makuun.

Ennen hyppäämistä otettiin vielä laukat läpi ihan vain ratsastaen poneja niin, miten itse tunsi parhaimmaksi. Minun tapauksessani se oli kontrolliharjoitusta Dexterin kanssa, joka toisaalta lähti hyvin eteen, mutta oli myös hyvä saada takaisin lyhyempään laukkaan. Kun laukat oli otettu molempiin suuntiin, oli aika kävellä ponien kanssa välikäynnit. Tässä välissä lähti huppari pois ja oli aika korkata kesäkelit. Ihanaa, kun tuli jo ratsastaessa ihan kuuma pelkässä hupparissa.

Sitten käytiinkin linja ensimmäisenä läpi ristikkokorkeudella. Tosiaan toinen este oli pikkuokseri, mitä oli myös mukava päästä hyppämään. Ensimmäisellä kerralla tultiin tosi pikkuhyppy ekalle esteelle, mistä saikin sitten antaa pohjetta eteen jos haluttiin saada sujuva hyppy okserille. Poni lähti hyvin eteen, joten linja sujui ihan mukavasti. Seuraavaksi hypättiin sarja, mikä todella jäi vähän ahtaaksi. Yhdellä olisi poni joutunut venyttämään liikaa, mutta kahdella taas toinen laukka-askel jäi todella lyhyeksi ja este tuli vastaan melkein paikaltaan. Eihän se ristikkokorkeudella haitannut, mutta väliä sitten pidennettiin vähän poneille sopivammaksi. Tunnilla tosiaan oli mukana hevosia myös.

Kun sarja oli nyt hyvällä mitalla, tultiin vielä uudestaan. Ristikoilla sai myös kiinnittää siihen omaan asentoon huomiota, minäkin helposti ylihyppään noilla pikkukorkeuksilla. Nivusten jousto läpi lyhyen sarjan oli myös tärkeää. Itseasiassa viime hyppykerralla oli tullut sarjalla hämmentävä tippuminen, joten nyt muistin myös pitää pohkeen paremmin lähellä kuin silloin. Tuohon possuun kun ei kannata kuitenkaan ihan täysin luottaa, se vaatii varmistuksen että siellä selässä on joku komentamassa.

Seuraavaksi taidettiin tulla pieni radanpoikanen yhdistäen esteet lävistäjän avulla. Eli sarja tultiin nyt toisesta suunnasta, minkä jälkeen vaihdettiin suunta ja tultiin vielä linja. Eka kerta tuli linjalla pieni moka. Hyppy lähti kaukaa ja poni ehkä hieman huolimattomasti tiputti etupuomin noin 70cm okserista. Tästähän Dexter otti nokkiinsa ja laskeuduttuamme esteeltä alkoi hurja päänravistelu ja kaahottaminen. Oli jännä, miten herkästä se protestoi ja toisella kertaa onneksi osui sitten paikka paremmin. Tällä kertaa Dexter ottikin liioitellun pupunhypyn kuin sanoen "minähän en tälläisiä pikkuesteitä tiputtele syyttä!" :D.

Radat tultuamme ehdittiin vielä hypätä kerran linja missä okserin takapuomi oli nyt kasikympissä. Ekan esteen päällä Dexterillä oli jo aivan korvat tötteröllä ja poni taisi aikamoisella vauhdilla viilettää okserille. Okserilta tuli ihana kuva ja muutenkin siihen tuli onnistunut hyppy. Mielestäni oli vain hyvä, että ponilla oli intoa ja menohalua, joten päästin sen tulemaan vähän kaasutellen esteelle. Siihen hyppyyn olikin sitten hyvä päättää se estetunti ja mennä puhisevalla ponilla loppuravit lennokkaasti viilettäen ympäri maneesia. Se on hauska, miten intona poni on aina esteiden hyppäämisen jälkeen.

epäonnistunut hyppy :D

uusintakerta..

<3