Tärkeä valmennus

Meidän keväinen, tokavika valmennuskerta olikin tällä kertaa erityisen tärkeä valmennus, sillä kauden huipentavat "seuramestaruuskisat" eli Junioripokaali-kisat järjestettiin valmennusta edeltävänä viikonloppuna. Ensimmäistä kertaa tulisin osallistumaan itse Junioripokaalikisaan, joka hypättiin 70-80cm korkeudella. Niinpä tätä varten olikin näitä estetunteja reilumpi määrä peräkkäin. Valmennuksessa olinkin mennyt koko kauden ihanalla Dexterillä, mutta kisaratsuni Domin aika oli tällä kertaa olla hevosvalintana tässä valmennuksessa. Nyt myös pääsin sitten senkin kanssa valmennukseen.

Meidän tämänkertaisessa valmennuksessa oli selvästi haettu tiukkojen teiden radanosia ja uusinnanomaisia oikaisureittejä. Tunnin teemana olikin treenata täsmällistä ratsastusta tiukoilla teillä ja juurikin sitä, että ne ponit saatiin kääntymään haastavissakin tilanteissa. Nyt tuli siis ulkoavut todella tärkeiksi pienissä kaarteissa, mikä oli todella hyvä harjoitus Domin kanssa, joka helposti pääsee luisumaan juurikin siitä ulkolavasta karkuun.

alkutunnin kuvat (c) Heidi

Tunti aloitettiin raviverkalla ja lähdimme tulemaan kolmikaarista kiemurauraa ponien kanssa ja opettaja halusi heti alussa meidän keskittyvän tehtävään ja olemaan huolellisia kaarteiden kanssa. Ponien tuli asettua ja asetuksen vaihtua suoristuskohdissa. Domi tuntui raviverkassa ihan mukavalta, ehkä vähän jäykältä asettumaan mutta se oli mukavan tasainen ja liikkui suhteellisen reippaasti eteenpäin.

Lisättiin verkkaan vielä mukaan laukka niin, että keskimmäinen kaarre laukattiin. Laukannostossa sai siis olla suoristuksen jälkeen tarkkana että oikea laukka nousi. Domi taisi nostaa joka kerran ihan hyvin laukan, ekoilla kerroilla ehkä hieman unisesti. Poni myös vähän kaatui nostossa sisälle ja tässäkin opettaja kehotti olemaan tarkkana, että ponit menisivät nostosta pari askelta suoraan. Lopussa tehtiin nopeita laukanvaihtoja ravin kautta aina suoristuskohdissa, mikä meni ehkä vähän säätämiseksi ja yllättäen Domi jäi siirtymisissä vähän vahvaksi. Tämän verkkailun merkeissä jatkettiin sitten seuraavaksi esteiden parissa.

Aloitettiinkin jo aluksi hieman haastavammalla lähestymisellä, eli tultiin täyskaartomaisesti sininen ristikko. Tässä tiessä huomasin, että poni sai todella polkea kaarteesta eteenpäin, sillä se oli sen verran tiukka että laukka meinasi kuolla pois. Domin kanssa kuitenkin onnistuttiin tässä tiessä tosi hyvin, vaikka tunsin ponin vähän ajautuvan esteen laidalle ekalla kerralla. Muuten saatiin kehuja hyvin ratsastetusta tiestä mistä olin iloinen. Tämän jälkeen jatkettiin sitten tullen pinkki este, joka oli sijoitettu niin että kulmasta piti kääntää ajoissa esteelle ja katsoa taas tarkasti hyvä lähestyminen.

Domi hyppäsi kyllä verkkahypyt kivasti. Vaikka olin juuri tullut viikonloppuleiriltä ja tuntui kuin olisin hetkenä minä hyvänsä nukahtanut satulaan, sain itseni skarpattua hereille tehtävissä. Pian tultiinkin jo pikkupystyillä tiukkojen kaarteiden uusintarata, jossa piti tehdä lyhyet tiet ja laittaa poneihin myös vauhtia. Taidettiin ehtiä tehdä tämä rata kaksi kertaa ja ensimmäisellä kerralla olisi voinut kääntää tiukemmin ristikon jälkeen. Myös yksi tiukka kaarre tuotti meille oikeaa haastetta ja ulkopohje sai kyllä tehdä aika paljon töitä, ettei Domi luisunut laidasta ohi.

poni näyttää ihme toukalta mutta peilissä menee uljas ratsu :D

Kun olimme tulleet radat uusinta-ajatuksella, korotti opettaja vielä lopuksi yhden esteen 80cm korkeuteen ja muut vähän matalammiksi. Tultiin tällä kertaa sitten vähän erilainen rata, jossa ei tullut niin tiukkoja käännöksiä, joista poneilla olisi kadonnut vauhti kokonaan. Nyt opettaja halusi hyvän ratatemmon mukaan ja huolellista työskentelyä taas esteiden välissä. Domin kanssa aloitettiin ehkä vähän hitaasti. Okei, se hyppäsi ihan hyvin esteitä mutta olin itse ehkä vähän liikaa matkustelemassa siellä selässä. Poni olisi saanut mennä reippaammin eteen ja minun olla tarkkana, sillä otettiin kielto sille korkeammalle pystylle. Tämä tuli jotenkin mulle tosi yllättäen ja ponikin pysähtyi ihan kunnon stopilla.

Siinä vaiheessa sitten itse heräsin ja tokalla kerralla ei ollut mitään ongelmaa, vaan poni hyppäsi sujuvasti. Tosiaan sainkin loppupalautteeksi, että sellaista tietynlaista terävyyttä pitää olla ja itse myös hereillä. Domi kuitenkin hyppäsi tosi hyvin, joten olin tyytyväinen tuntiin. Siitä oli hyvä jatkaa seuraavan viikon vikoihin treeneihin ennen kisoja.