Kiitävällä porsaalla myrskytuulessa!

Toisen valmennuskerran aikana nähtiin kyllä todella vauhdikasta ja jännittävää menoa. Sunnuntai nimittäin oli todella tuulinen päivä ja tuuli sai aikaan kaikenlaisia ääniä maneesiin. Minulla oli ratsunani taas Dexter, mistä olin todella iloinen. Dexter on vaan niin hauska tapaus esteillä, joka tuo vauhtia ja vaaroja. Tosin tuona sunnuntaina olisi vähän rauhallisempikin poni riittänyt, kuin tuo hyperaktiivinen säpsy Dexter. Valmennus nimittäin alkoi niin, että olin kävellyt ehkä puoli maneesia pitkin ohjin, kun poni pelästyi ovelta kuuluvaa ääntä ja seuraavassa hetkessä laukattiinkin jo maneesin toiseen päähän. Lopun ajan pitkin ohjin käynnissä pidinkin hiukan lyhyempää ohjaa valmiiksi, koska ponihan säpsähti jokaista räsähdystä ja teki ihmeellisiä sivuaskeleita korvat hörössä. Sain kumminkin ohjeeksi vain ratsastaa Dexteriä napakasti ja asettaa sitä kulmissa. Kun unohdin olla odottamatta koko ajan, että "Milloin se poni seuraavaksi säikähtää" sain verkattua ihan hyödyllisesti.

Säikkyilyä

Ihanista kuvista kiitos Iirikselle <3

Ravissa teimme voltit pitkien sivujen keskelle puomien ympärille molemmilla sivuilla. Ponilla tuntui olevan paljon energiaa ja se meni reipasta ravia eteenpäin. Otettiin verkassa vielä laukkaa jossa mentiin ihan hyvää ja reipasta tahtia. Tultiin suunnanmuutos ja vaihdettiin nopsaan ravin kautta laukka. Huolellisen alkuverryttelyn jälkeen oli hyvä keskittyä ensimmäiseen harjoitukseen, jossa tultiin aluksi ravissa puomit pitkällä sivulla. Dexter katsoi puomeja oikein taivuttaen kaulaa ja niissä ei sen ihmeempiä ongelmia ollut. Pari kertaa pitkillä sivuilla tultuamme mentiin ravissa puomeja, jotka olivat neliönmuotoisesti uran sisäpuolella. Pinkeille puomeille tuli yksi tyhmä ohittelu ja toisellakin kertaa tunsin ponin jännittyvän lähestymisessä mutta ratsastin raivoikkaasti eteen. Puomeillahan me ei porsasteltaisi yhtään enempää! Neliönmuodossa tultiin pariin otteeseen ja innokaan Dexterin kanssa sai väleissä ottaa puolipidätteitä. Poni suoritti puomeja vähän turhankin reippaasti, mutta saatiin ravissa kumminkin homma pysymään ihan hyvin kasassa.

Sipsuteltuamme puomit molempiin suuntiin kiltisti neliönmuotoisena oli aika ottaa ensimmäisiä hyppyjä. Tuulisen pakkassään vuoksi oli Dexter todella energisellä päällä, vaikka se keskittyikin säikkymisen siasta täysillä esteisiin. Pienenpienet esteet olivat nostettu vain toisesta päästä pitkillä sivuilla, mutta tämä pomppuponi pomppasi pikkuesteet kuin ne olisivat olleet hirmuisen kokoisia poninsyöjäpetoja. Kun muut ratsut laukkasivat esteen yli, otti Dexter hypyn ilmavaran kautta. Toisella pitkällä sivulla tuli yksi porsastelukielto, ja otin sitten napakasti uusiksi. Poni tuntui kaahottavan esteen jälkeen talla pohjassa kuin mikäkin pikajuna, mutta onneksi jarrut kumminkin löytyivät. Opin ainakin säätelemään meidän lähestymistämme esteelle, kun piti lyhentää laukkaa pienemmäksi eikä rysäyttää sata lasissa esteen eteen.

Kaasuttelua esteelle...

Hui kauhia mikä este!

Voin kyllä sanoa että vähän hurjapäistä menoa välillä xD. Poni oikeasti meni sen verran kovaa laukassa että hyvä kun ei vettä silmistä vuotanut. Alkuhyppyjen jälkeen tultiin neliönmuotoisena esteitä ristikkoina. Aluksi neliössä sain todella ottaa innokasta esteratsuani kiinni, mutta hypättiin esteet yllättävän hyvin ilman yhtään epäröintiä. Kaikki kerrat sujuivat neliöllä todella hyvin ja ponin sai käännettyä myös ihan kivasti seuraavalle esteelle. Dexter ei myöskään ehtinyt kasvattaa vauhtia hirveästi seuraavan esteen tullessa heti vastaan. Ristikot ylittyivät vähän maltillisemmin, eikä niin suurella ilmavaralla...

okei no onhan tässä vähän ilmavaraa...:D

Ristikoita tultiin kahteen kertaan molemmissa suunnissa ja harjoitus oli todella hyödyllinen. Lopputunnista hypättiin vielä liilan ristikon jälkeen pieni sininen pysty, joka tietenkin uudesta suunnasta oli porsaan mielestä pelottava...Voitte varmaan arvata kahdesti mitä siinä kävi. Kieltohan sieltä tuli ja kaikenlisäksi vielä aika nopean sivuaskeleen päätti se poni ottaa. Onneksi kyydissä silti pysyttiin ja jatkettiin sitten toisella kerralla päättäväisesti yli. Osaa se Dexter vaan olla niin porsas, ja käyttää joka tilaisuuden hyväkseen. Silti se vaan on niin hieno esteponi joka antaa kaikkensa ja jonka selässä on hauskaa (ja hieman huimapäistä?) hypätä. Mutta paras jänöjussi ja haastetta löytyy. Toivonkin pääseväni jatkamaan esteitä seuraavassa valmennuksessa tällä ponilla. Se vaan on sellainen poni, mikä minua innostaa ja opettaa.