Hyppelyä kisoja ennen

Tiistaina omalla tunnillani mentiinkin esteitä, koska kisat lähestyivät. Saavuttuani tallille sain kuulla, että minulle oli laitettu porsasponi Dexter. Olin vähän ihmeissäni, sillä kisoihin olin kumminkin toivonut Vaniljaa ja sillä olin ajatellut harjoittelevani. Pian kumminkin selvisi, että opettaja oli vain unohtanut kisatoiveeni, joten vaihoin sitten Vaniljaan. Melkein kaikilla vaihtui muutenkin ratsu, joten mentiin sitten tunnille kukin omalla kivalla ponillaan. Varustin Vaniljan nopeasti ja voi että taas piti hyökätä kuin mikäkin monsteri sieltä karsinasta suoraan kohti hampaat louskuen. Vaniljalla onkin juuri nyt kiima, joten se on entistä äksympi itsensä. Pikaisen varustamisen jälkeen sitten käytiin vielä kasaamassa esteet maneesiin, joita tulikin ihan hyvä määrä. Toiselle pitkälle sivulle oli linjalle laitettu kolmen esteen sarja, ja saatiin esteistä ihan kiva rataharjoitus aikaan.

Heti kun aloitettiin ravailemaan, tultiin toisella pitkällä sivulla olevia ravipuomeja. Jotenkin minulle oli jäänyt mieleen Dexterin porsastelu, joten en luottanut puomeillakaan täysin sataprosentisti poniin vaan pidin pohkeet kiinni ja olin valmiina laittamaan ponia eteen, jos se epäröisi. Vanskuhan meni puomit todella kivasti ja rennosti, joten turhaan murehdin sellaista. Jatkettiin puomien parissa vielä hetken aikaa ravissa verkkaillen ja pian otettiin laukkaa. Laukassa pysyttiin kevyesti irti satulasta kun alettiin tulemaan laukkapuomeja. Vaniljan kanssa halusin jo alussa aktiivisen laukan, eikä sellaista mummolaukkaa. Poni saikin venyttää laukkapuomeihin askeliaan, jotta ne sopivat. Rento laukka löytyi ja saatiin kivasti työskenneltyä puomeilla ennenkuin lähdettiin sitten hyppäämään.

Tultiin ensiksi ihan yksinkertaisesti ristikkona oleva kolmen esteen sarja, joista viimeinen este oli tasaokseri. Kun aluksi tultiin ristikoita, tunsin ponin epäröivän sekunninmurto-osan jokaisella esteellä. Onneksi päättäväisyyttä on tullut harjoiteltua porsasponin kanssa, joten muistin antaa Vaniljalle tuen pohkeilla. Hypättiinkin siis ihan hyvin ne ristikot jonka jälkeen sitten tulikin pientä odottelua. Nimittäin Dexter teki totaalistoppeja esteille, ja ensi kerralle on kakkua luvassa... Ei ehditty paljoa hypätä, mutta ehdin tulla ratana pari kertaa 60cm korkeudella. Olen taas kerran menossa siihen 50-60cm luokkaan kisoissa, joten pääsin ainakin kisakorkeutena rataa. Olisi kiva, jos kisoissa olisi esimerkiksi 60-70cm luokka joskus, mutta ihan hyvä vielä mennä tutulla ja turvallisella pienemmällä esteellä kisoihin.

Meillä oli Vanskun kanssa ihan hyvä vauhti päällä, kun suoritettiin esteitä. Olin ajatellut, että löytyisiköhän tästä hieman vanhemmasta neidistä vielä entisaikojen kisavauhtia, ja kylläjän tuo poni lähti kivan energisesti eteen. Kaksi kertaa siis tulin radan niinä pystyinä. Molemmilla kerroilla sujui rutiininomaisesti, mutta viimeinen kerta oli ehkä hitusen vielä parempi. Sain katsottua meille hyvän ponnistuspaikan esteille ja laukatkin vaihtoi poni kivasti itse. Vaikka esteitä ei ehditty tulemaankin kovin paljoa, oli minulla silti hyvä fiilis tunnista. Toisaalta vasta päästiin esteiden makuun, mutta ehkä se oli hyvä lopettaa onnistumisiin. Koko ryhmällä taisi jäädä esteinnostus päälle, joten päätettiin jatkaa esteiden parissa myös ensiviikolla. Jes! Minullehan se sopi oikein mainiosti.