Uusi yritys

Kisojen jälkeisenä tiistaina oli luvassa tavallinen koulutunti, mutta tallille tullessani sain ihmetyksekseni huomata, että ratsastaisin Fireboylla. Oli selvästi sitten minun vuoroni kokeilla tuota istuntaherkkää ponia, jolla viimeksi ei siis ollut sujunut niin hyvin. Kun menin silloin Fireboylla, lähti se laukkaamaan alta pois ja jouduin kesken tunnin vaihtamaan Dexteriin. Niinpä olin hyvin jännittynyt, kun lähdin varustamaan ponia ja uudelleen kokeilemaan sillä menoa. Ajan kuluessa olen kumminkin oppinut lisää ja taisin kumminkin jossain määrin tietääkkin, että minun aikani olisi kokeilla sitä. Kun Fireboy oli valmis, lähdettiin sitten maneesiin ja voin kyllä sanoa että olin hieman kauhunsekaisella jännityksellä liikenteessä. Ne ovat ne ennakkoluulot, jotka saavat asioita aikaan. Itse ponihan on kiltti, se ei ala pudottamaan ratsastajaa selästä, mutta kertoo omalla tavallaan ratsastajan virheet lisäämällä vauhtia.

Kuvista suurkiitokset Danielalle :)

Alkutunti alkoi niin, että olin kuin rautakanki siellä selässä. En muista milloin normaali tunti on jännittänyt sen verran, että puolessa tunnissa huomaa suun olevan ihan kuiva. Mentiin melko pitkään alussa käyntityöskentelyä, jonka jälkeen siirryttiin raviin ja tehtiin molempiin päätyihin pääty-ympyrät. Fireboy oli kivan rauhallinen ja jos se meinasi lähteä kiihdyttelemään, sain hidastettua ponia hyvin. Kyllä siinä sitten itsekin alkoi rentoutumaan, eihän se niin kauheaa ollutkaan.

Siirryttiin ravissa melko pian kahdelle suurelle pääty-ympyrälle, sillä tällä kertaa oli teemana pääty-ympyröillä työskenteleminen. Aloitettiin suurentamaan ja pienentämään ympyrää istumalla harjoitusraviin, mutta itse keventelin. Pienentäminen sujui hyvin, poni pysyi kivan rauhallisena, eikä mitään ongelmia syntynyt. Uskalsin jo enemmän alkaa ratsastamaan ponia ja vaadin siltä enemmän. Suurennuksessa piti väistättää hieman takaosaa ulospäin. Ravattiin pitkään, jonka jälkeen oli laukan vuoro. Välillä Firre meinasi ravissa painua liiankin alas, ja sitä sai nostaa sieltä ylöspäin.

Nostettiin laukka ja poni nosti sen ihan ajatuksesta. Mitään kovaa ei kumminkaan alussa menty, vaan rauhallinen tahti löytyi. Fireboy laukkasi reippaasti ja sillä oli kivan miellyttävä laukka istua. Välillä poni lisäsi vauhtia ja sai tehdä paljon puolipidätteitä. Yllätyin kuinka kivasti laukassa sujui ja poni laukkasi rennosti eteen alas. Pääty-ympyrällä oli myös todella hyvä työskennellä laukassa ja tutustua poniin rauhassa. Laukassa myös pienensimme ja suurensimme ympyrää ja välillä tein voltteja ympyrän sisälle.

Kun siirryttiin ympyrältä laukkaamaan uraa pitkin, poni lähti vähän kiihdyttelemään. Laukka muuttui vähän reippaammaksi, mutta ei missään vaiheessa kumminkaan ollut lähtemässä kädestä. Poni otti kipinää pitkillä sivuilla hiukan. Laukkapätkä ei ollut pitkä, vaan jatkettiin sitten piakkoin ravissa. Ravissa sitten tein suuria pääty-ympyröitä ja hain takaisin rauhallisen tahdin.

Siirryttiin hetkeksi käyntiin, jonka jälkeen lopputunti kulutettiinkin pohkeenväistöjen parissa. Tultiin pohkeenväistöjä tällä kertaa C kirjaimesta peilille päin, kun yleensä tehdään toisinpäin. Hyvää vaihtelua on poneillekkin tehdä eri paikoista väistöä. Fireboy väistätti aika hitaasti, mutta saatiin kumminkin ihan kelvollista väistöä aikaan. Tehtiin molempiin suuntiin pohkeenväistöä ja toinen suunta oli selvästi helpompi ja siihen meillä sujui paremmin. Poni oli yllättäen vähän hidas pohkeeseen väistössä. Niiden jälkeen jatkettiin loppuravien parissa, jotka sujuivat hyvin.

Tunti oli ollut oikein onnistunut ja sain positiivista palautetta, että olen kehittynyt talven aikana paljon. Poni oli oikein kiva, vaikka välillä olikin vähän sellainen ajatus että: "Kohta se lähtee, kohta se lähtee." Pitäisi oppia vain luottamaan siihen, että kyllä sitä pärjää. Kun sain kuulla, että tässähän olisi sitten uusi Fireboyn ratsastaja niin...voihan apua. Mutta katsotaan nyt kun tutustutaan sitten poniin rauhassa.

Vauhdikkaalla Vanskulla kisoissa

Moikka! Päätin nyt kertoa suoraan sunnuntaina olleista estekisoista ja laittaa samalla viime viikon tiistain treeneistä kuvia. Kauheasti en nimittäin kisoista saanut kuvia, mutta ei se haittaa. Ehkä joku kerta pitääkin keskittyä enemmän kuviin, kuin videoon. Vai mitä olette mieltä? Kunnon ratavideo vai laadukkaita kisahyppykuvia? Mutta saa nähdä sitten, nämä nimittäin olivatkin viimeiset estekisat Tapiolassa ennen kesää. Pääsin tosiaan harjoittelemaan tiistaina Vaniljalla ensimmäisen ja viimeisen kerran, jonka jälkeen otettiin suunta kohti kisoja. Vanilja on kumminkin sen verran tuttu poni minulle, että lähdin hyvillä mielin kisaamaan. Meillä toimi tiistaina kaikki oikein sujuvasti ja meno tuntui helpolta.

kisakuvista kiitos Danielalle, tiistain tuntia kuvasi Lotta :)

Sunnuntaina tulin tapani mukaan melkein tasan puoli kymmeneksi, jolloin radanrakennus alkoi. Jotkut olivat jo seitsemän aikoihin tallilla pyörimässä, mutta itse olen melko aamu-uninen laiskamato, joten raahustin sitten vain suoraan radanrakennukseen. Rata oli tällä kertaa melko kivan tuntuinen, mutta haastetta riitti. Joillekkin esteille tuli hyvinkin tiukkoja kaarteita ja varsinkin uusinnassa sai kyllä miettiä mistä sitä uskaltaisi oikaista. Kun olimme tutustuneet rataan, lähti piakkoin ensimmäisen luokan verryttelijät maneesiin ja lähdin harjailemaan mattimyöhäisenä Vaniljaa. Poni ei kumminkaan ollut likainen, joten suoritin harjauksen nopsasti karsinassa.

Pienen ponin pyydystyksen jälkeen sujui varustus sitten myös hyvin ja päästiin lähtemään maneesiin pienen odottelun jälkeen. Eli itsenäinen verryttely edessä ja Vanilja yllätti positiivisesti. Kauheasti se ei pelännyt asioita maneesissa, mitä nyt tuomarinkulma oli papereineen hiukan epäilyttävä. Keskityin ratsastamaan melko rennosti ja laukatessani annoin ponin mennä ja istuin itse suurimmaksi osaksi kevyessä istunnassa. Verryttely tuntui todella pitkältä ja kun siirryttiin käyntiin, olin jo unohtanut kokonaan, että tulisimme vielä verryttelyhypytkin.

Kävimme melkein kaikki esteet läpi ja Vanilja hyppäsi todella kivasti. Yhden kerran se jäi pöllöilemään oven kohdalla ja kesti hetken saada poni sen katsomon ohi. Hypyille Vanilja laukkasi innoissaan ja paikatkin osuivat hyviin kohtiin. Verkka sujui siis oikein hyvin ja kun olimme hypänneet tarpeeksi, aloitettiin 50-60cm luokka. Minulla oli ollut koko aamun vähän sellainen tunne, että aloitettaisiin Vaniljan kanssa ensimmäisenä ja niinhän siinä kävikin. Mutta ainakin jännittäminen olisi sitten heti ohi, kun pääsisi suoraan matkaan ja poninkaan ei tarvitsisi kauaa odotella ja seisoskella. Lähdin ravailemaan pääty-ympyrällä jonka jälkeen nostin sitten laukan ja aloitin radan.

Perusrata minun oli tarkoitus ratsastaa huolellisesti ilman sen kummempaa kiihdyttelyä. Tarkoitus olikin vain saada puhdas rata ja laukat vaihtumaan. Ensimmäisen esteen jälkeen tuli hetken blackout, unohdin kakkosesteen. Olin jo menossa kuutosesteelle päin, kun se tuntui niin luontevasti olevan seuraava este, mutta viime hetkellä muistin sitten radan ja päästiin kakkoselle vielä ihan hyvin. Laukkakin vaihtui hyvin esteen päällä ja tultiin tiukalle kolmoselle ihan hyvin. Kolmosen jälkeen neloselle tuli kaareva tie, jossa pyrin ratsastamaan ponin suoraan keskelle. Viitosen tiukka kaarre tuli nopeasti, mutta yli mentiin ja loppurata sujuikin puhtaasti! Sitten vain kakkosvaiheeseen uudella moodilla.

Uusintaan lähdin havittelemaan nopeaa aikaa, koska vastuksena olisikin supernopea Hugo. Vanilja on ketterä tamma, joka itsekin haluaa voittaa. Siitä tykkäänkin tuossa ponissa eniten, että se on valmiina tekemään mitä vain mitä ratsastaja siltä pyytää. Sainkin kiittää kilttiä ponia viitosesteelle tultaessa, nimittäin kaarros oli hyvin jyrkkä. Olin aivan varma, että menisimme sen ohi, mutta niin vain yli päästiin. Vanilja jäi suorastaan laukkaamaan paikoilleen ja onnistuttiin selviytymään rata loppuun asti. Seiskaesteen jälkeen kumminkin Vanilja päätti vielä tehdä tiukan oikaisun ja samalla se kompastui. Itse vasta jälkeenpäin näin videolta ponin kompastuvan, mutta siinä tilanteessa kävi kyllä tippuminenkin ajatuksissa kun yhtäkkiä jalustimet lähtivät jaloista. Maaliin kumminkin ehjin nahoin kiitellen superVaniljaa, joka pelasti todella tilanteen viitosesteellä.

linkki videoon

Kaikenkaikkiaan kävi kumminkin niin, että tultiin Vaniljan kanssa kolmosiksi. Voiton vei taas Hugo, joka teki tiukan oikaisun viitoselta seiskalle. Kakkoseksi tuli yllättäjänä Epsu, joka kiersi erilaisen oikaisureitin kuin muut ponit. Itse olin kumminkin ylpeä suoritukseemme, annettiin kaikkemme ja oli mahtavaa kisata tutulla ponilla taas kerran yhdet hyvät kisat. Syksyllä sitten uudet kuviot ja katsotaan miten silloin menee. Mutta valkoinen ruusuke kotiin ja iloinen ratsastaja :)

Kun pidätteet eivät mene läpi...

...menemme esteitä kohti vähän turhankin reippaasti. Niin voisi kiteyttää sunnuntain valmennuksen. Minulle oli yllätykseksi laitettu Domi ratsuksi, koska tosiaan vieläkin oli melko epäselvää kenellä osallistuisin ja mihin luokkaan kisoissa. Domia en osannutkaan odottaa, mutta lähdin ihan reippain mielin tunnille. Sattumalta oli taas hyvin tuulinen päivä, jotenkin tuntuu että joka valmennus on melko tuulista. Meillä oli tällä kertaa teemana ratojen harjoitteleminen kisoja varten. Opettaja oli laittanut radalle myös numerot, joten siitä tuli myös vähän kisafiilistä lisää. Oli muutenkin hyvä päästä harjoittelemaan radanomaisesti.

Alkuverryttely suoritettiin lähinnä itsenäisesti, kun opettaja käväisi muualla. Esteet veivät suuren osan keskimaneesia, joten köpöttelin enemmänkin uraa pitkin Domin kanssa ja ratsastin kulmat huolellisesti. Otettiin laukat molempiin suuntiin ja myös siinä sai asettaa reippaasti. Päänheilutuksista tunnettu Domi tuntui myös melko tasaiselta ja poni oli melko energisellä ja reippaalla tuulella. Takajalat tulivat myös hyvin alle ja Domi tuntui kivan eteenpäinpyrkivältä. Pitkän verryttelyn jälkeen käveltiin välikäynnit ja ruvettiin hyppäämään.

Kuvista kiitos Sonjalle :)

Aloitettiin kisamaisesti verryttelyhyppyjen merkeissä. Käytiin läpi radan eri osat ja hyppyjä sai ottaa sen verran, mitä itse halusi. Muuten otin keskimäärin kaksi hyppyä esteille, paitsi yhdelle esteelle lähestyin vielä kolmannen kerran, koska hyppy oli lähtenyt hieman kaukaa turhan reippaasti. Verkkahypyt sujuivat hyvin ja Domi oli energisenä menossa esteille. Poni tuntui yllättävän kivalta, eikä yrittänyt mitään perinteisiä "käännyn ja vedän pääni alas heti esteen jälkeen". Meillä oli kummankin pitkän sivun suuntaisesti okserit, joille pari kertaa lähtikin hyppy hiukan kaukaa.

Verryttelyssä kaikki ei kumminkaan sujunut aivan täydellisesti, vaan yhdessä vaiheessa Domi otti ja lähti. Emme olleet vielä tulossa edes estettä, kun poni yhtäkkiä säntäsi laukkaan ja alkoi kiskoa päätä alas. Vetokilpailuun ei kannattanut ryhtyä, sillä siinä olisi ollut kohta ratsastaja alhaalla itsekin etukenossa. Ainoa asia oli päästää vähä vähältä ohjaa hiukan pidemmäksi ja lopulta pysähdyttiinkin seinään. Melkoinen porsas! Tuon jälkeen yritti Domi vielä kerran hiukan vetäistä päätä, mutta nostin sen napakasti ylös, jonka jälkeen sujuikin sitten ongelmitta.

Tulimme sitten rataa pikkupystyinä aluksi. Hetken kävellessämme ehdittiin opetella rata, jossa olikin yhteensä kahdeksan estettä. Lähdin ensimmäisenä radalle ja meidän suurin ongelmamme oli ehkä se, että Domi tuntui imevän esteille vähän turhankin innokkaasti. Estettä lähestyessä vauhti kasvoi vähä vähältä ja poni oli hyvin reipas. Se myös tuntui todella vahvalta edestä, eikä pidätteet meinanneet mennä läpi. Laukat vaihtuivat todella hyvin, mutta vauhdin säätelyssä oli ongelmia. Sitä lähdinkin sitten korjaamaan kakkosradalla.

Tultiin siis verryttelyrata vielä kisakorkeudella ja aloitin taas ensimmäisenä. Kakkosesteelle huolehdin nyt siitä, että tultaisiin samassa tasaisessa laukassa esteelle saakka. Ponnistuspaikkakin löytyi sitten paremmin, kun edettiin hieman rauhallisemmin. Loppuradasta sitten alkoikin taas vauhti karata kumminkin vähän käsistä. Jouduin kerran kääntämään voltille, kun esteen jälkeen en saanut kunnon otetta Domiin. Ennen viimeistä estettä ponin suu tuntui ihan puulta ja en päässyt vaihtamaan laukkaa ajoissa, koska pidätteet eivät menneet läpi.

kaukaa lähtee..

Yleisesti sain kumminkin ihan positiiviset kommentit. Esteet olivat ylittyneet puhtaasti ja laukatkin vaihtuivat suurimmaksi osaksi oikein hyvin. Harjoittelemista olisikin sitten siinä, että saisin Domin kuuntelemaan pidätteitäni ja etenemään sellaista vauhtia, mitä itse haluaisin. Lopussa opettaja kysyi,  menisinkö Domilla kisoihin. Kasikymppiin oli vaihtoehtona mennä Petzillä, mutta sillä en ole vielä koskaan ratsastanut, joten olisi ollut tyhmää lähteä vain viikkoa ennen kisoja harjoittelemaan hevosella. Muita ratsuja ei oikein ollut, joten päätettiin, että osallistun kuuteenkymppiin Vaniljalla, jota itse halusin toivoa. Tutulla kisaponilla oli kiva lähteä vuoden vikoihin estekisoihin.

Kooste Tampereen hevosmessuilta

Myös minä sain aikaiseksi lauantai-aamuna lähdön Tampereelle. Hetken mielijohteesta sitten varattiin torstaina junaliput muutaman kaverini kanssa ja herätys oli jo kuudelta aamulla. Aikaisella aamujunalla sitten puksuteltiin kohti hevosmessuja, toisin kuin unissani oli käynyt. Näin nimittäin perinteistä unta siitä, että olin nukkunut pommiin junasta ja myöhästyin. Näettekö tekin joskus tälläisiä unia, jos seuraavana päivänä on jotain jännää tulossa? Onneksi kaikki sujui hyvin ja päästiin turvallisesti Messukeskukseen sisään. Hyötyä oli myös siitä, että lompakostani löytyi sattumalta SRL:än jäsenkortti, jota sitten hyödynsin ostaessani lipun.

Otin päivästä pienimuotoista videopostausta aina kun ehdin, ja siitä voisikin hyvin tehdä koosteen. Videosta välittyy vähän tunnelmaa ja kaikenlaista tapahtunutta. Itse tykkäsin eniten esteluokista, joissa taas riitti paljon jännitystä ja vauhtia. Mutta eipä minulla paljoa muuta tästä päivästä ole kerrottavaa, annan kuvien ja videon puhua puolestaan. Mahtava reissu kumminkin oli tälläiselle ensikertalaiselle ja sain kokea paljon uutta monen muun ihmisen kanssa.

myöskään tippumisilta ei vältytty...

tykkäsin erityisesti tämän hevosen ulkonäöstä <3

Vaikka olinkin varautunut huonosti ottamalla messuille lyhyen putken, sain silti ikuistettua aidan viereltä mahtavia kuvia. Oli siistiä päästä näkemään niin läheltä, kun ratsukot suorittivat 115cm esteitä. Varsinkin jotkut esteet olivat suoraan katsojien edessä ja hevosista sai hyviä tilannekuvia. Video toteutui melko hyvin, tosin välillä unohdin kuvata tapahtumia. Eniten videoklippejä tulikin näistä estekisoista, jotka kiinnostivat itseäni eniten. Muuten kierrettiin kaikenlaisia myyntipisteitä, ja tänä vuonna tarttui melko laiha saalis mukaan. Ostin yhden magic brush- tyyppisen harjan sekä avaimenperän. Söimme maukkaita lihapullia ja kuunneltiin nuoren hevosen koulutuksesta pientä luentoa. Mutta nauttikaa videosta :D

linkki videoon

Pientä sähläystä ilmassa

Tiistaina hyppäsimme tunnillamme, koska estekisat ovat tulossa. Pieni sekalainen tapahtuma on tässä kuluneen viikon aikana käyty läpi, nimittäin minun oli tarkoitus ensin hypätä 80cm luokassa ensimmäistä kertaa. Suunnitelmat kumminkin peruuntuivat kuullessani tiistaina, ettei Hugo tulisikaan kasikymppiin, jolloin ratsuvaihtoehdot jäivät hyvin vähiin. Tiistaina olin siis hieman hämmentynyt, kun jo tunnin alussa sain kuulla, ettei Hugo tulisikaan kasikymppiin, josta myöskään tarkkaa syytä en ole vielä ymmärtänyt. Tiistaina kumminkin lähdimme harjoittelemaan estekisoja varten ja hyppäsimmekin vähän korkeampaa.

Hugo on varma esteratsu, minkä takia sillä olisi ollut kiva aloittaa korkeammassa luokassa kisaaminen ensimmäistä kertaa. Aloitimme tunnin alkuverkalla ja tulimme ensin ihan puomeina toisella pitkällä sivulla olevan linjan. Tehtiin voltti myös yhden esteen ympärille ja Hugo meni kivan reippaasti. Maneesissa tuntui riittävän ihanan paljon valoa keväisen ilman johdosta ja välillä aurinko valaisikin maneesia kokonaan kirkkaasti.

Verkka sujui hyvin ja pian jäätiinkin pyörimään suurelle voltille ja tultiin yksitellen lävistäjällä oleva ristikko. Ristikolla oli tarkoitus vaihtaa laukka joko sen päällä tai sitten nopeasti jälkeen. Hugolla ei ollut ongelmia laukanvaihdoissa, se nimittäin vaihtaa ne todella kivasti itse. Ensimmäinen hyppy tuli kaukaa ponnistettuna, kun poni päättikin jättää yhden askeleen välistä. En ollut ihan mukana hypyssä, mutta seuraavalla kerralla sitten ongelmitta.

Käytiin radan eri osat läpi yksitellen ja tultiin seuraavaksi linja, joka oli myös ristikkokorkeudella. Linjan toinen este oli okseri ja ristikoissa ei tullut mitään ihmeellisiä ongelmia. Kun oltiin käyty jokainen este, aloitettiin radan ratsastaminen, joka oli aika yksinkertainen. Hugo hyppäsi varmasti ja reippaasti. Kun kaikki olivat tulleet, nostettiin esteet pystyiksi.

Pystyillä tultiin sama rata uusiksi, mutta lisättiin vielä loppuun toisella pitkällä sivulla oleva pysty, jotta se tultaisiin molempiin suuntiin. Radasta ei ole paljoa kerrottavaa, mutta pientä häsellystä löytyi itseltäni. Ensimmäiselle esteelle tultiin vahingossa väärässä laukassa, enkä ehtinyt korjata sitä enää. Sen jälkeen rata kumminkin sujui oikeassa laukassa, mutta okserin jälkeen siirryin käyntiin unohtaen vielä viimeisen esteen. No, nopeasti uudestaan laukkaan ja esteen yli. Itse hypyt menivät hyvin ja poni nosti hyvin jalkojaan. Otin muutes uudet nahkasaappaat käyttöön nyt esteillä ja ne toimivat hyvin. Pelkäsin, että se ottaisi kauheasti kiinni polvitaipeeseen, mutta saappailla pystyy hyppäämään hyvin, mikä on tietenkin mahtava juttu.

Taidettiin ehtiä tulla rata tuollaisena 50-60cm korkeudella kaksi kertaa, jonka jälkeen esteet nostettiin 70-80cm korkeuteen. Oli kiva päästä hyppäämään vaihteeksi vähän korkempaa ja rata alkoikin hyvin. Lävistäjällä olevalle pystylle tuli hyvä laukanvaihto esteen päällä ja siitä sitten jatkettiin reippassa temmossa linjalle. Linjan toinen este oli liila okseri, jolle haluttiin nähdä pitkä myötääminen. Se onnistui ihan hyvin, mutta Hugon hypystä tuli jotenkin kummallinen, minkä vuoksi esteen jälkeen minulta irtosi toinen jalustin.

Koska rata suoritettiin kisamaisesti, en viitsinyt lähteä pääty-ympyrälle, vaan yritin saada jalustimen jalkaan ennen viimeistä hyppyä. Onnistuin kumminkin häsläämään ja siinä sitten mentiin viimeinen hyppy ilman toista jalustinta. Pääsin Hugon hyppyyn kumminkin ihan hyvin mukaan, mutta kunnon myötääminen vähän jäi esteellä. Siihen käden automaattiseen myötäämiseen pitääkin siis kiinnittää huomiota jatkossa.

ilman jalustinta mennään :D Voi vitsi olisi ollut hyvä kuva, jos ei edessä olisi näkynyt Epsua

Tunnista jäi kumminkin hieman epävarmat fiilikset. Itse hypyt olivat sujuneet hyvin, mutta pientä sähläystä sattui sinne tänne ja parannettavaa löytyi. Tiistain jälkeen oli estekisojen suhteen paljon kysymyksiä. Kellä menisin sinne, kun Hugo ei tulisikaan 80cm? Mihin luokkaan ylipäätänsä pitäisi osallistua? Sunnuntaina minulle selvisi sitten vähän enemmän asioita, mutta kerron niistä sunnuntain valmennuspostauksessa. Tiistain estetunti ei ollut parhaita estetuntejani, muttei kumminkaan mikään katastrofikaan. Se sai vaan itseni pohtimaan erilaisia asioita.

Pikkuponista isoon hevoseen

Huhhuh, kiireinen viikko ja aikaa tietokoneella istumiseen ei ole vain yksinkertaisesti jäänyt tippaakaan. Mutta nyt sitten onkin paljon kerrottavaa, aloitetaan viime viikonlopusta. Pääsiäislomalla minulla olikin luvassa vähän erilaista ohjelmaa, nimittäin lähdin kaverini mökille torstaista sunnuntaihin. Olen käynyt samassa paikassa aiemminkin, jolloin vuokrasin Sessa- nimistä pikkuponia. Tälläkin kertaa oli luvassa ratsastelua vuokrauksen merkeissä. Menimme tallille kahtena päivänä ja heti torstai-iltana kävimme ihan ohjatulla tunnilla. Tallilla sainkin sattumalta saman ponin tunnille kuin viime kerrallakin, eli Sessan. Materiaalia ei torstaista ole, mutta otin Sessasta muutaman kivan tarhakuvan.

Tunnilla teimme paljon voltteja ja kestikin aluksi totutella tähän todella reippaaseen poniin. Sessa meinasi juosta alta pois, mutta oikein avuin sen sai takaisin rauhallisempaan tahtiin ja oikeat nappulat löytyivät tunnin edetessä. Poni osaa kyllä olla muuten ihana, mutta sen kanssa saa olla koko ajan tarkkana, koska Sessa lisää vauhtia todella herkästi. Sessa painoi välillä melko paljon kädelle ja sitä saikin pidätellä paljon puolipidätteillä. Poni oli muutenkin vähän vahvana edestä ja välillä meinattiin jäädä pienimuotoisiin vetokilpailuihin.

Sessa edellisellä tunnilla

Teimme tunnilla harjoitusta, jossa lyhyen sivun keskelle tehtiin voltti, jolla oli tarkoitus väistättää hevosen takaosaa ulospäin. Voltin jälkeen nostettiin laukka, laukattiin pitkä sivu ja tehtiin toiseen päätyyn pääty-ympyrä laukassa. Sessan kanssa jäin useammalle voltille hakemaan sitä tahtia ja työskentelemään myös siinä harjoitusravissa niin, että poni pysyisi rauhallisena ja sellaisessa hyvässä tahdissa. Kun tahti oli kunnossa, kokeilin väistättää takaosaa. Sessa väistätti ihan kivasti, mutta meinasi luisua voltilla hieman ulospäin lavastaan. Saatiin kumminkin ihan hyviä pätkiä, mutta laukkaamaan lähdin voltilta vasta, kun poni oli sopivan rentona eikä kiirehtinyt turhia.

Laukassa sitten saikin jäädä vaihteeksi toiselle pääty-ympyrälle useamman kierroksen ajaksi, kun siellä etsittiin sitä sopivaa tempoa. Kyllä sekin pikkuhiljaa löytyi, mutta Sessa vain on niin kovin herkkä suustaan ja myös pohkeelle. Se tekee siitä haastavan ratsastettavan ja kädet sekä vatsalihakset joutuvat kyllä koville :D. Tunti oli kumminkin kiva ja Sessa on kyllä hieno kouluratsu jos sen saa pysymään rennossa ja rauhallisessa moodissa.

Perjantaina olimme varanneet itsenäisen vuokrauksen iltapäiväksi. Ratsuksi sain valita joko Sessan tai isokokoisen hevosen nimeltään Tanita. Halusin tutustua paikan muihinkin ratsuihin, joten valitsin uuden tuttavuuden. Saavuttuamme tallille lähdettiin kamojen vaihdon jälkeen hakemaan hevosia tarhoista. Onneksi loimen ansiosta ei hevonen ollut kauhean likainen, paitsi mutakuorrutteiset jalat sai kyllä harjata huolella. Varustettuamme hevoset hyppäsimme sitten ratsujemme selkään pihalla ja käveltiin kentälle. Kenttä oli paremmassa kunnossa kuin torstaina, eikä suuria lätäköitä enää näkynyt. Ennen tuntia oltiin tehty pienimuotoinen suunnitelma, mitä tunnilla tekisimme.

Aloitettiin kevyessä ravissa loivien kiemuraurien teko ja lyhyen sivun keskellä tein käyntisiirtymisen. Tanitan ravi tuntui todella isolta ja ylöspäin suuntautuvalta pieniaskeleisen Sessan jälkeen. Alkuravailussa totuttelin hetken aikaa hevoseen ja tehtiin lävistäjällä temmonlisäys. Tanita tuntui todella hienolta kouluhevoselta, mutta itse tuli kyllä pieni olo siellä selässä. Ravailtuamme siirryttiin hetkeksi käyntiin jonka jälkeen laukattiin.

takana on Tanita :)

Laukassa tehtiin pääty-ympyröitä, mutta Tanita tuntui todella jännältä. Se ehkä hiukan oli itsepäisenä menossa jonnekkin ja pukitti yhdessä vaiheessa. Tulimme laukassa lävistäjän, mutta Tanita alkoi pomppimaan kummallisesti ja oikaisi lävistäjän lopussa. Hevonen oli hieman kummallinen laukassa, mutta isoja askelia riitti. Ravissa hevosella oli lennokkaat ja korkeat askeleet, mikä oli hienon tuntuista. Harjoitusravissa tuli istuttua melko vähän, mutta välikäyntien jälkeen jaksoin vielä pysyä sielläkin napakkana.

Jatkettiin kävelyn jälkeen loivien kiemuraurien sisälle tekemällä voltit. Välillä voltista meinasi tulla isolle hevoselle melko pieni, mutta Tanita ravasi reipasta ravia voltin läpi. Muutenkin hevonen tuntui kyllä miellyttävältä ratsastaa, kunhan itse mukauduin sen suuriin askeliin. Välillä tuntui, etten pääsisi kunnolla ison Tanitan ympärille vaikutamaan. Oltiin jo lopettelemassa, mutta muistin vielä suunnittelemamme pohkeenväistöt. Tultiin sitten keskihalkaisijalle ja siitä pohkeenväistöä käynnissä. Kyllä sieltä jotain tuli, mutta aluksi ei hevonen meinanut ymmärtää. Samoin oli avotaivutusten kanssa, joissa hevonen välillä pysähteli.

Tästä kuvasta tykkään jotenkin erityisesti :D

Loppukäynnit käveltiinkin noin 20 minuutin mittaisella maantielenkillä. Käveltiin hiekkatietä peltojen ja jokien vierellä. Se oli kyllä ihana kokemus ratsastajalle, joka ei pääse maastoon kuin muutaman kerran vuodessa. Korvat hörössä astelevan hevosen selässä tulee väkisinkin hyvälle mielelle ja iloiseksi. Pysähdyttiin ja otin pari kuvaa selästä käsin, jonka jälkeen jatkettiin matkaa. Yhden kerran Tanita teki äkkipysähdyksen kun näki tukkipinon tien varressa. Tallin pihassa oli myös pelottava traktori, mutta muuten taittui maantielenkki rauhallisissa merkeissä meidän osaltamme. Jätettiin kamera kuvaamaan hetkeksi penkille, joten saatte nähdä vähän videomateriaaliakin ratsastuksesta kentällä. Laitoin ratsastuksen nyt yhteen putkeen. Tälläistä perusratsastelua ei olekaan videoitu vähään aikaan. Siellä sitä kumminkin puksutellaan eteenpäin, tosin nousi vahingossa väärä laukka, mitäköhän mä siellä häsläsin xD

linkki videoon