torstai 2. huhtikuuta 2015

Uusintaharjoitusta asenteella

Lauantaina olin korvaamassa juuri ennen koulukisoja estetunnilla. Tosiaan minulta jäi yksi valmennuskerta välistä, joten nyt sitten oli aika käydä korvaamassa se. Tuntui taas, että en ollut ikuisuuteen hypännyt esteitä ja olin yhtä hymyä päästessäni estetunnille hyppäämään Vaniljalla mielenvirkistykseksi. Meillä oli ratana todellinen siksakki, jossa esteet menivät rappusten muodon tapaisesti. Tosiaan perjantaina olikin tullut ihan yllätyksenä se, että kisaratsuni vaihtui kokonaan. En mennytkään Hugolla, vaikka sillä olinkin paljon harjoitellut, vaan sain Vaniljan kouluratsuksi. Ensin olin todella harmissani, koska viime kerran hyytyminen radalla oli jäänyt mieleen pyörimään. Poni on kumminkin todella kiva kouluponi ja vuokrauksessa se oli ollut niin ihana. Päätin lähteä hyvällä asenteella kisoihin, vaikka minua vähän arveluttikin miten tällä kertaa kävisi.

Lauantaina siis pääsin menemään Vaniljalla ennen kisoja vielä, tosin esteitä. Hyvä juttu oli se, että verryttelimme pitkään ennen hyppäämisen aloittamista joten ehdin työskennellä ponin kanssa koulua hyvän tovin. Meillä oli aiheena keskiravi ja keskilaukka. Kun laukkasimme uraa pitkin, pitkillä sivuilla piti laittaa hevosta eteen ja oikeasti saada se sieltä takajaloista aktiiviseksi. Lyhyillä sivuilla tehtiin laukkavoltti, jossa piti sitten taas enemmän lyhentää askelta ja koota ponia. Vanilja oli jo verkan alussa kivasti herkkä pohkeelle, joten keskilaukka sujui meiltä todella kivasti! Voltti meni enemmänkin jopa reippaan ponin hillitsemiseen. Oikein tunsin tamman takajalat alla ja reipasta vauhtia riitti. Laukan säätely oli todella hyödyllistä ennen varsinaista hyppäämistä ja ravissakin saatiin kiva tahti laukan jälkeen.



Ravissa tehtäviin kuuluivat lyhyiden sivujen keskelle voltit ja pitkille sivuille väistöä loivan kiemurauran tapaisesti ensin maneesin keskelle, suoristus ja seinustalle takaisin. Ja Vanilja väistätti kaula ihan suorana, jes! Jossain vaiheessa oli ongelmana juurikin se, että jäin liikaa toiseen ohjaan kiinni, jolloin poni taivutti kaulaansa. Nyt olen oppinut pitämään ohjan tuen ja kaulan suorana. Väistöt sujuivat siis kivasti ja pitkän ravailun jälkeen käveltiin välikäynnit ja aloitettiin hyppääminen.

Ensimmäisenä tultiin verkkahyppynä ristikko, joka oli lävistäjän suuntaisesti. Ristikossa ei ongelmia tullut (tosin chapsit valuivat ärsyttävästi..). Radassa riitti erilaisia hauskoja tehtäviä ja tultiin ristikkokorkeuksilla vuorotellen pieni radanpätkä. Ensimmäinen hyppy tuli hieman pohjaan, kun askeleet eivät sopineet. Vanilja olisi voinut ponnistaa kauempaakin, jos olisin nähnyt tilanteen. Se kumminkin ratkaisi ottamalla yhden pienen laukka-askeleen ennen estettä vielä. Muut esteet sujuivat hyvin ja poni oli kivan reipas ja hereillä.

väistöä aloitamassa...


ääk!
Ristikkoina tulimme suunnilleen kaksi rataa, joissa oli paljon katsomista ja kääntämistä. Esteen jälkeen sai jo olla valmiina seuraavalle esteelle ja teiden kanssa piti olla tarkkana. Rata oli todella kiva omasta mielestäni ja se opetti tarkkuutta kun esteet sitten korotettiin keskimäärin 65cm korkeuteen. Meillä oli aiheena tällä kertaa uusinta, joten opettaja halusi nähdä nopeita ja tiukkoja teitä. Esteiden jälkeen sainkin paljon kommenttia "käännä jo!" ja katse oli tärkeä osa rataa. Tultiin rata kaksi kertaa ja ensimmäisellä kerralla meni tosi hyvin. Poni hyppäsi kivasti ja laukkasi reipasta laukkaa eteen.



Toisesta radasta sitten löytyikin sitä vauhtia melko runsaasti. Vanilja innostui todella ja lisäsi joka esteen jälkeen vaihdetta silmään. Muut sanoivatkin että kyllä me sitten mentiin aika kovaa! Monissa hypyissä poni ratkaisi ne niin, että ponnisti todella kaukaa. Siinä saikin olla ihan hereillä mukana hypyssä ja paahdettiin vedet silmissä eteenpäin tätä nopeaa uusintarataa. Kun rata oli ohi, kesti hetken pysäyttää innostunut poni. Mutta oli kyllä hauskaa ja siinä oli uusinnan nopeutta.

Ei ehditty tulla rataa enempää, mutta otettiin vielä loppuun yksi "hyvän mielen hyppy". Sain valita yhden esteen, minkä tulin ja muutinkin mielen kesken lähestymistä. Olin tulossa siniselle mutta sitten sieltä vain hihkaisin että "sittenkin kultainen..", noh Vanilja tyytyi nopeaan ratkaisuuni :D. Ei ehditty tulla korotettuna vaikka sitä pyysin, aika vain lentää niin nopeasti! Mutta viimeisen hypyn kautta sitten uralle loppuravailemaan ja poni seuraavalle tunnille. Lauantain estetunnissa oli parasta se, että hyppääminen oli niin hauskaa tuon ponin kanssa ja sain myös vähän koulutuuppausta ennen sunnuntain koitosta. Mahtavaa!

vähän kaukaa, mutta mukana ollaan xD

Mutkat suoriksi ja eteen!

2 kommenttia:

  1. Meettekö te aina noin matalia esteitä?
    Mennäänkö muilla estetunneilla korkeampia vai hypätäänkö kaikilla noin matalia?
    Oletko ollut tyytyväinen estetunteihisi?
    Kiitos, jos vastaat. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä tunnilla edetään tasaisesti ja ratsastajien sekä ponien mukaan. Meillä on monia eritasoisia esteryhmiä, joista jotkut hyppäävät kyllä korkeampia, eli vaihtelee ihan tunnista riippuen esteiden korkeus. Nyt kun on tulossa estekilpailut taas, meidänkin ryhmä harjoittelee korkeammilla korkeuksilla, eli esteiden korkeus ihan riippuu yksittäisen tunnin teemasta (onko esimerkiksi jotain teknillisempää) ja siitä, kuinka aika kuluu (joskus voi tulla yllätyksiä, ratsujen määrä voi vaihdella ym). Olen kyllä ollut ihan tyytyväinen tosiaan tunteihini ja odotan nyt innolla tulevia harjoituksia.

      Poista