Möhköfantilla..

Viime tiistaina jatkoimme esteiden parissa omalla tunnillamme. En tiennyt yhtään, mikä poni sieltä tulisi sillä kertaa ratsukseni. Sieltä tulikin sitten laiskimus Rufus, mutta jolla menin ihan mielelläni. En itseasiassa löydä mistään ponista esteillä sellaista, jota en ehdottomasti haluaisi. Rufuskin on esteillä edes hieman aktiivisempi liikkumaan, mutta koulussa sen kanssa saakin huhkia että saa ponin liikkeelle. Mutta eikun vain kannukset jalkaan ja kypärä päähän! Rufus oli onneksi tunnilla, koska itse olin hieman myöhässä aikataulusta. Kannettiin maneesiin melko paljon esteitä, joista saikin ihan hyvän radan aikaiseksi. Meillä oli kolme linjaa, joista kaksi oli pitkien sivujen suuntaisesti ja yksi lävistäjän suuntaisesti.

Verryttelyssä emme tehneet mitään ihmeellistä, kuin vähän verkkailimme ensin sileällä. Rufuksen kanssa yritettiin löytää se oma moottori, jota ei kyllä helposti löydy. Pari pysähdystä tuo poni teki, mutta muuten liikkui ihan hyvin. Laukkakin nousi hetken erimielisyyksien jälkeen ja ponihan oikeesti meni ihan reippasti eikä yrittänyt laskea raville takaisin. Siinä ihan jäi nauttimaan, kun ei tarvinnut ihan joka sekunti patistaa Rufusta eteenpäin. Mutta rankka tunti oli silti luvassa..

Suoraan liikasta tulleena minulla oli kaunis pinkki huppari :D

kuvat otti Iiris :)

Piakkoin alettiin hyppäämään ja tultiin ensin pitkän sivun suuntaisesti olevaa linjaa pari kertaa. Rufuksessa kesti aina hetken aikaa käynnistyä, mutta hypättiin ihan hyvin sitten kun pääsimme vauhtiin. Vaikka mitään huiman reipasta laukkaa ei lähestytty Rufuksen kanssa, hyppäsi se kumminkin hyvin. Poni ei enää tee niitä yllättäviä kieltoja, miten se lennätti joskus ratsastajat kyydistä. Hypyt olivat tahmeita, mutta hyvä kun laiskan Rufuksen sai kumminkin liikkumaan. Vaihdettiin suunta ja tultiin toisella puolella pitkää sivua oleva linja, jossa oli tasaokseri. Mitään ongelmia hypyissä ei ollut, mutta sai kyllä tehdä ihan hikisenä töitä että sai ponin liikkeelle omalla vuorollaan.

Käytiin osissa taas pätkiä ensin, ennen kuin hypättiin radanomaisesti. Tultiin vielä vuorotellen diagonaalilla oleva linja, joka oli aluksi pikkupystynä. Rufus laski juuri ennen estettä raville, joten tulikin sitten ravilähestyminen. Tiesin kumminkin, että kyllä se poni yli hyppäisi vaikka paikoiltaan, ja nostihan se sitten laukan heti ensimmäisen esteen jälkeen. Mutta oli se poni vähän erilainen kyllä verrattuna sunnuntain kisojen Vaniljaan!

kummallinen hyppytyyli :D

Kun olimme hypänneet kaikki linjat, yhdistettiin osat toisiinsa ja tultiin ne peräkkäin ensin samoina pieninä esteinä. Esteet ylittyivät hyvin, mutta oli todella rankkaa koko ajan vahtia, että Rufus edes jotenkin laukkaisi eteenpäin. Kun menin ensimmäistä rataa, kerroin samalla siinä ratsastaessa miten meillä meni kisoissa opettajalle :D. Kun kaikki olivat hypänneet ensimmäisen radan, korotettiin esteitä hieman. Noin 50-60cm korkuisina sitten ehdittiin hypätä, meitä oli paikalla aika paljon. Yhden kerran tultiin todella hassusti okserille, askeleet eivät sopineet tai sitten Rufus juuri jotenkin laski raville. Lähdettiin kumminkin hiukan kauempaa, mutta yli päästiin.

Kävelimme noin puolessavälissä tuntia välikäynnit, koska Junior lähti takaisin talliin. Tallityöntekijä oli mennyt hevosella, koska edellisellä tunnilla oli sattunut jotain. Junior ei kumminkaan hypännyt esteitä, mutta kävelimme hetken aikaa kun hevonen lähti maneesista. Kävelyn jälkeen ehdittiin vielä hypätä rata pari kertaa, jonka jälkeen sitten ravailtiin loppuravit. Muutamia pukkeja tuli aina kun Rufus ei olisi jaksanut lähteä keskeltä uralle suorittamaan rataa. Muuten kumminkin ihan hyvät hypyt ja ihan ok poni.

Keskiviikkona pääsin yllättäen hyppäämään uudestaan Rufuksen selkään, kun poni oli ihan mahdoton eikä liikkunut rufusmaiseen tapaan minnekkään. Kävin sitten nopeasti vaihtamassa vaatteet ja hyppäsin selkään. Silloin olikin uusi kokeilu, etten saanut ottaa ollenkaan raippaa ja olihan se aika epätoivoista. Rufus todella ei liikkunut minnekkään ja siinä ihan suuttui mokomaan poniin. Tahdonvoimalla sitten rymisteltiin esteiden yli ja yhdessä vaiheessa porsas oikeasti meinasi valua esteen ohi, mutta kiukkuisena ohjasin sen esteelle ja hypättiin vaivalloisesti yli. Rufukseen ei meinannut tehota mikään, ja minulla oli käytössä vain hyödyttömät pohkeet ja ääni. Minun piti päästellä jotain ihme sihinä-ääniä ja huhhuh minkä näköistä se varmaan oli. Totesin itsekin, että ei ihan oppikirjan näköistä menoa, mutta liikkuipas poni nyt jotenkin. Ratojen jälkeen oli kyllä ratsastajakin vähän hengästynyt ja suorastaan raahustin tunnin jälkeen satulahuoneeseen :D.

"pitäisikö tästä jaksaa hypätä tuon rääpäle-esteen yli?"