Yllätysextratunteja!

Moikka! Tällä viikolla olen päässyt ihan superpaljon ratsastamaan, nimittäin minulla oli jopa kaksi extratuntia. Ja ei, ne eivät olleet korvauksia tai talutuksista ansaittuja tunteja. Tiistaina nimittäin heti Cinnamonilla menoni jälkeen minun oli tarkoitus tulla taluttamaan Domia. Siinä sitten kävikin niin, että löysin pian itseni Tinjaminin selästä, sillä sen ratsastaja ei ollut tullut. Tosiaan vuorossa oli itsenäinen ratsastus talutustunnin seassa. Tinjaminilla oli hauskaa mennä pitkästä aikaa, ja jotenkin sain kauheasti motivaatiota työskennellä oikein kunnolla käynnissä ja ravissa.

Huomasin melko pian, että Tinjamin meinasi koko ajan vajota etupainoiseksi ja sitä sai nostaa ylöspäin, ettei se jäisi sinne alas köpöttelemään. Muuten poni oli reipas ja tosi kiva. Ajatettelin myös, että olisi hyödyllistä päästä joskus menemään ihan itsenäisestikin. Huomasin tunnin edetessä, että Tinjaminin kanssa taivuttelu on kaiken a ja o. Niimpä tein paljon voltteja ja kulmiin asettelua. Ravissa työskentelin aika paljon harjoitusravissa mennen siellä täällä kaikenlaisia voltteja. Pariin otteeseen tehtiin pitkällä sivulla myös jotain avon tapaista. Tinjamin painoi ihan superpaljon kädelle kyllä välillä, mutta reippasti koko tunnin työskentely palkittiiin loppupuoliskolla, kun poni hakeutui alas eikä enää vain vajonnut ohjien varaan roikkumaan. Se yllätti lopussa siis oikein positiivisesti!

Vanha kuva :)

 Toinen todellinen yllätystunti oli koulutunti kavaleteilla. Sain mennä ratsastamaan yhden toisen puolesta Zandrolla :D. No, otin tarjouksen vastaan ja "uhrauduin" merimakkaran selkään pitkästä aikaa. Elikkäs koulukavalettitunti, mitään suuria oletuksia en tietenkään Zandrosta kauheasti tehnyt, päätin vain, etten sallisi mitään pelleilyjä siltä ponilta! Sattumalta sain myös kuvaajan tunnille, joten saatte nähdä kauniita kuvia tästä upeasta kouluratsukosta. Aloitettiin tunti melko itsenäisesti ravaillen. Zandro ravaili yllättävän reippaasti kun sitä vaan käski eteenpäin.

Ravissa tultiin lankkurivien alta suoraan pitkän sivun lopulla olevat kolme kavalettia. Aluksi en ollut ihan varma, pitäisikö kavaleteille lisätä vauhtia vai ottaa kiinni. Lisäsin vauhtia ja silloin sainkin kommenttina, että tultiin vähän liian kovaa kun askeleet eivät menneet ihan tasan. Niimpä seuraavalla kerralla en turhaan laittanut ponia eteenpäin liikaa. Jatkettiin uraa pitkin ja yllättäen nostettiin jo alkutunnista laukka. Zandrokin taisi olla vähän hämmästynyt, että jo nyt laukataan, joten nosti ihan kiltisti laukan ja innoissaan sitten viiletettiin eteenpäin.

Näyttää ihan myyrältä

 Zandro tosiaan laukkasi todella myyrämäisesti ja matalalla. Siinä sai ihan ite yrittää kantaa käsiä kun poni niin paljon vajosi alas. Kun laukan sai pyörimään, Zandro laukkasi aivan innoissaan yllättävän kovaa ja ongelmana olikin sopivan paikan löytäminen, kun koko ajan ajauduttiin häntään kiinni. Kun sitä meni vaihtamaan paikkaa, ponihan rikkoi raville ja piti nostaa uudestaan laukka. No, ei siinä mitään kun hyvin saatiin moottori sieltä käyntiin! Oli hyvä ratkaisu ottaa ihan tunnin alusta ponien kanssa laukkaa, niin sai heräteltyäkin niitä vähän ennen seuraavaa tehtävää.

Seuraavaksi nimittäin lähdettiin tulemaan tunnin pääharjoitusta. Oltiin rakennettu kolmen kavaletin sarjat vastakkaisille pitkille sivuille. Lähdettiin tulemaan osastossa kahdeksikkoharjoitusta, eli ensimmäisten puomien jälkeen piti kääntää keskelle kahdeksikkoa ja suoristaa poni. Suoristuksen jälkeen oli todella tärkeää käyttää sisäpohjetta, jotta saatiin seuraaville kavaleteille suora lähestyminen, eikä poni oikaisisi sokeripalojen luokse vinosti. Kahdeksikkoa otettiin siis monta kertaa, jotta saatiin hyviä toistoja.

 Eniten ehkä luulin, että haasteita tuottaisi suora lähestyminen, kun Zandro saattaisi helposti oikoa eikä kuunnella sisäpohjetta. Luulin kumminkin ihan väärin, sillä yhtäkään huonoa lähestymistä ei nähty Zandrolta. Tehtävällä haluttiin saada poneja nostamaan jalkoja sokeripaloilla, ja siinä tärkeää oli oikea lähestyminen. Aluksi en tajunnut, miten kavaleteille olisi kuulunut tulla, mutta pian ymmärsin, että pitäisi antaa ennen pohjetta, ja sitten puolipidätteitä niin kuin olisi lähtenyt kokoamaan ponia ylöspäin. Siinähän olisi kylliksi haastetta Zandron kanssa!

Onnistuneita suorituksia merimakkara kumminkin teki ihan kiitettävän paljon ja opettajakin oli ihan innoissaan, kun ponilla nousi komiasti jalka! Eli kauheat ennakkoluulot, että miten Zandron kanssa ne muka onnistuisivat osoittivat, että aina voi uskoa, että jokin asia onnistuu. Pitää vaan karistaa ne ennakkoluulot pois. Vaihdettiin suuntaa ja tultiinkin nyt suora lähestyminen liiloille, kun äsken oltiin tultu hopeille. Liiloillekkin ei tullut yhtään vinoja lähestymisiä, mikä oli todella kiva asia. Zandro kyllä työskenteli ihan mainiosti. Lopuksi otettiin vielä toiseen suuntaan laukkaa, ja Zandro päästi vielä viimeiset höyryt ulos, ennen loppuraveja ja käyntejä.

Kyllä nousee!

Zandron myyrätaktiikka

Hienosti liikkuu!

Pääasia ehkä tässä tunnissa oli se, että vaikka Zandrolta ei voinutkaan odottaa mitään täydellistä peräänantoa, teki se kumminkin hyvin töitä. Liikkuikin ihan superhyvin - eikä yhtään mitään stoppailuja nähty - mikä olikin päämääräni. Nimpä oikein tyytyväinen pystyi olemaan merimakkaraan! Sitten vain loppukäynnit ja talliin! Extratunnit olivat kyllä ihan hauskoja ja kyllähän sitä olisi kiva ratsastaa useamminkin kuin kerran viikossa...

~ Josku