maanantai 11. tammikuuta 2016

Aikuismerkki korkattu

Noniin, nyt päästään postauksen ääreen, mistä olenkin jo sormet syyhyten halunnut tulla kertomaan. Harmistuttava viivästyminen on kumminkin johtunut ulkomaanmatkasta, josta johtuen blogi on saanut itkeä poissaoloani viikon verran :D. Mutta nyt olisi sitten kisapostauksen vuoro, ja tälläkertaa ihan uusi rata ja uudet haasteet odottivat minua, kun saavuin tallille aamupäivästä kisa-aamuna 13.12.2015 (hui kauhea kuin siitäkin on jo niin kauan!). Meillä Dexterin kanssa oli edessä aikuismerkin puksuttaminen läpi. Tosiaan tavoitteeksi olin asettanut sen, että pääsisin läpi ja olisin itse tyytyväinen suoritukseen. Luokassa oli kumminkin paljon kokeneempia ja osaavampia ratsukoita, joten me ei lähdetty havittelemaan mitään palkintosijoja. Eikä se edes olisi ollut niin tärkeää, aikuismerkki kun on jo itsessään haastavampi.

Ensimmäistä kertaa melkeenpä ikinä ei tarvinnut herätä koulukisoja varten aikaisin, sillä minun verryttelyryhmäni oli aivan viimeisenä. Aiemmin se olisi ollut tälläiselle jännittäjälle ihan tuskaa, mutta nyt olen alkanut saamaan jännitystä vähän laannutettua. Niinpä menin kaikessa rauhassa tallille katsomaan muiden verryttelyjä ja suorituksia. Samalla ehdinkin rauhassa puunata Dexterin paksuun harjaan sykeröt. Kun Dexter oli puunattu, alkoi tulemaan pikkuinen kiirus ja sainkin varustaa sen lennosta sitten käytävällä samalla kun ramppasin satulahuoneen ja tallin välillä etsimässä kamojani.

kuvat (c) Liina tai Heidi


Lähdettiinkin sitten pian kiireellä maneesille päin ponien kanssa päivän viimeiseen verkkaan. Verryttelyssä tosiaan ratsastelin alussa hetken aikaa käynnissä ottaen pysähdyksiä, jonka jälkeen ravissa tein käyntisiirtymisiä. Perusharjoitus, joka toimii hyvin meidän kohdalla. Suunnitelmissa oli ottaa myös laukkaa mahdollisimman nopeasti, jotta ehtisin lämmitellä Dexteriä hyvin ennen rataa. Ravailtuani (ehkä hieman päämäärättömästi) pitkin maneesia keskittyen Dexterin aktiivisuuteen, oli aika nostaa laukka. Meidän kohdalla hyvin toimineet temmonmuutokset päätin tehdä myöskin tälläkertaa lisäten laukan tempoa pitkillä sivuilla ja lyhentäen sitä sitten lyhyillä sivuilla.

Yhteen suuntaan laukat otettuani oli aika ravailla hetken aikaa ja istua alas satulaan. Verkassa keskityin ponin energisyyteen ja koitin saada muutenkin Dexteriä paremmaksi. Päätin olla tekemättä peruutusta verkassa, ettei jäisi paha maku suuhun jos se ei onnistuisikaan. Sen sijaan tein pari temmonlisäystä lävistäjällä ja poni alkoi tulla paremmaksi pikkuhiljaa. Itse kylläkään en muistanut olla tarpeeksi tasainen, jolloin poni ei ollut niin pitkiä aikoja tasaisena. Verkan melko loppupuolella otin vielä laukkaa toiseen suuntaan ja päätin pitkän sivun temmonlisäyksessä huomauttaa ponia raipalla. Siitä ekaa kertaa Dexterin kanssa ikinä poni hieman sekosi. Se pukitti ja lähti kovempaa viemään minua. Sain Dexterin takaisin kiinni, mutta poni laukkaili pörheänä ja sitä oli vaikea pidätellä. Paha tunne tuli, mitä jos väärä ratkaisuni huomauttaa raipalla pilaisi koko suorituksen?



Loppuverkasta yritin sitten rauhoitella ponia ja kävelin hetken. Tämän jälkeen suoritukset pian jo alkoivatkin ja olin lähtövuorossa tokavikana. Heivasin raipan pois ja lähdin köpöttämään Dexter-ponilla kohti ensimmäistä pituushalkaisijaa pieni jännityksenpisto vatsapohjassa. Siitä sitten lähti rata käyntiin ensimmäisellä pysähdyksellä. Poni pysähtyi tasajaloille, mutta tervehtiessäni lähti levottomasti steppailemaan, mistä sitten meni pisteitä. Dexterin kanssa kyllä tuo paikallapysyminen tervehdyksessä olisi hyvä harjoitella kuntoon jatkoa ajatellen.

Jatkaessani rataa tuli matkan varrelle puolirataleikkaata ja volttia, joista molemmista saatiin 5,5. Poni olisi saanut liikkua sujuvammin ja voltti jäi hitusen pieneksi. Rata sujui melko tasaisesti eteenpäin, mutta Dexterin rentous ja aktiivinen liikkuminen oli välillä kadoksissa ja siitäkin meni pisteitä. Lävistäjän jälkeen päässä löi hetken aikaa aivan tyhjää. Kysyin itseltäni paniikissa "minne seuraavaksi??" ja ajattelin jo jatkaa ravissa kunnes muistin viime hetkellä käyntiinsiirtymisen. Radalla hetken paniikki ei onneksi näkynyt paljoa, vähän siirtyminen vain venähti. Pian oli ensimmäisen pohkeenväistön aika. Itse olen varsinkin ekaan väistöön todella tyytyväinen, ne sujuivat yllättävän hyvin. Ennen toista väistöä oli kumminkin pahamaineisen peruutuksen aikana.



Peruutus meni pieleen pysähdyksen takia, joka oli yhtä levoton kuin alkutervehdyksessäkin. Steppailtuaan hetken peruutti Dexter sitten hieman vinoon. Ei se peruutus oikeen oo meidän juttu noissa kisatilanteissa, mutta ehkä tuo peruutuksen kirous vielä joku päivä raukeaa :D. Meidän tähän aikuismerkin kouluohjelmaan kuului myös vapain ohjin käynti lävistäjän poikki jossa Dexter käveli ihan kivan reippaasti. Vuorossa oli laukkaosuuksia, ja ensimmäinen nosto hieman venyi. Toiseen suuntaan valmistelinkin sitten noston paremmin ja laukka nousi hyvin pisteessä. Laukkalävistäjällä laukka vähän loppui kesken, kun poni rikkoi juuri ennen M:ää. 

Askeleenpidennykseen olisi ollut hyvä saada loppunäyttävyys, tiesin että Dexter kyllä osaisi oikein hyvänkin askeleenpidennyksen väläytellä, mutta tilanteessa en saanut ponin askelia venymään, vaikka se reippaasti kulkikin. Pituushalkaisijalta pois taisi olla ratsastajalla vähän kiire, kun loppupysähdys oli niin hätäinen :D.

 Linkki ratavideoon tässä



Siinä oli rata ja nyt olisi sitten vuorossa mietteet. Kisan jälkeen oli fiilikset ihan ok:t, emme sijoittuneet niinkuin olinkin arvellut. Tulimme kumminkin viidennelle sijalle kymmenestä osallistujasta joka oli positiivinen yllätys. Loppujen lopuksi kumminkin sijoitus listalla ei ollut tärkeintä, oli ihana saada nyt uusi kokemus ja korkata aikuismerkki. Samalla ovet alkavat pikkuhiljaa aueta B:hen, jota varten saa kumminkin vielä tehdä paljon treeniä. Saatiin kumminkin vihreä valo sinne, ollaanhan me sen verran kauan C ratoja pyöritty ympäri. Välillä pitää haastaa itseään uusiksi. Ja kyllä se siitä pala palalta rakentuu Dexterinkin kanssa hyväksi kokonaisuudeksi, siihen ainakin minä uskon :)




2 kommenttia:

  1. Sullahan meni hyvin! Tulee ittelläkin ikävä omia ponivuosia kun tätä kattoo :D kannattaa muuten ens kerralla kattoa tiet extrahuolella, niin koko rata näyttää siistimmältä ja niistä saa aina napattua extrapisteitä ;) mut tosi hyvin meni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Hassua ajatella että et mee enää nii paljo poneil :D Ja jep, radalla helposti unohtuu kun jännitys päällä. Pitää kiinnittää siihe myös huomiota.

      Poista